Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Olen kolmannen kauden kansanedustaja
Keski-Suomesta Kivijärveltä. 
Olen Suomalaisen ruuan puolestapuhuja. 

Oikeudenmukaisuus niin ihmisten kun alueiden välillä on minun juttuni. Eduskunnassa olen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, lisksi toimin, suuressa valiokunnassa, sekä valtiovarainvaliokunnassa, eritysesti asunto-ja ympäristöjaoston, sekä työ- ja elinkeinojaoston työssä. Olen myös Euroopan Neuvoston jäsen.

Pidetään yhteyttä!

Harvaan asuttu maaseutu tasavertaisemmaksi!

Harvaan asutulla alueella asuu 293 000 henkilöä, mikä on vain 5,3 % Suomen väestöstä. Kuitenkin harvaan asuttu alue kattaa 68 % Suomen pinta-alasta. Valtaosa luonnonvaroistamme ja suuri osa yritystoiminnasta sijaitsee harvaan asutulla alueella. Harvaan asutun maaseudun potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Se voi olla merkittävä osa Suomen seuraavaa kasvutarinaa.
Valtioneuvosto on asettanut harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmältä kaivataan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia politiikkaan. Mitä nuo toimenpiteet maaseudun mahdollisuuksien parantamiseksi voisivat olla?

Saavutettavuus on yksi merkittävimmistä alueiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. On syytä varmistaa bitin ja rekan kulkeminen myös maaseudulla. Tämä hallitus satsasi hallitusohjelmassaan lähes miljardin tieverkon korjausvelan pienentämiseen. Ehkäpä näitä toimia on syytä jatkaa. Liikennekaari antaa vapauksia uudenlaisiin tapoihin järjestää matkoja, ja näin lomamökin voi valita periferiasta, vaikkei autoa omistaisikaan.

Suomessa on ollut kunnianhimoinen laajakaistaohjelma. Itsekin pystyn hakemaan tausta-aineistoa ja kirjoittelemaan tätä kolumnia kotona Kivijärvellä 100 megan yhteyden turvin. Muistan sen ajan, kun keittiössä ehti keittää kattilallisen perunoita ennen kuin sai sähköpostin liitetiedoston avattua. Jos saamme kaikki puolueet sitoutumaan siihen, että laajakaistarakentaminen jatkuu, etätyö ja yritystoiminta harvaan asutuilla alueilla helpottuvat.

Osaaminen vie alueita eteenpäin. Vähintään toisen asteen koulutus riittävän lähellä kotia auttaa kiinnittymään alueelle. Miten paikallisten lukioiden ja ammattikoulujen säilyttämistä voitaisiin tukea? Korkeakoulutetut voivat tuoda maaseudulle merkittävää tietotaitoa. Esimerkiksi pohjois-Norjaan vähintään vuodeksi työskentelemään muuttavat korkeakoulutetut norjalaiset saavat helpotuksia opintolainaansa. Pitäisikö näin toimia meilläkin?

Auto on harvaan asutuilla alueilla välttämättömyys. Entäpä jos ajoneuvovero tai bensavero olisi porrastettu postinumeroluokituksen mukaan? Silloin julkisia käytettäisiin entistä enemmän siellä, missä se on taloudellisesti järkevää ja maaseudun ihmisiä ei rangaistaisi päästöistä, sillä heitä tarvitaan luonnonvarojen kestävän käytön mahdollistajina. Ehkäpä pitäisi ottaa rohkeampi hyppy uusiutuviin ja poistaa käyttövoimavero biokaasuautoilta sekä huolehtia julkisella tuella biokaasun tankkausasemaverkosta joka seudulle.

Miksi ihmeessä kiinteistöveroa ei ole porrastettu, vaikka verottaja ja varsinkin vakuuksia arvioivat pankit hyvin tietävät, että kahdensadan neliön omakotitalon arvo on erilainen Kivijärven Puralankylällä kuin Espoon Kivenlahdessa? Kannustaisiko halvempi kiinteistövero asumaan harvaan asutulla alueella, ja kuinka se korvattaisiin kunnille? Entäpä kaksoiskuntalaisuus eli mahdollisuus maksaa veronsa kahteen kuntaan?
Ehkäpä erilaisia tukia pitäisi kohdentaa erityisesti harvaan asutulle alueelle. Tai voisiko tulo- tai yritysveroasteikoissa olla alueellisia eroja? Virkamiehet eivät näitä kannata ja EU:kin asettaa reunaehtojaan, mutta kun politiikassa jotain yhdessä sovitaan, kokemukseni mukaan ratkaisut löytyvät.

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän työ ei ole helppo. Poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen vaatii yhteensovittamista. Aika ajoin nousee maaseutukriittisiä ääniä, joiden mielestä maaseudulle satsaaminen on rahojen tuhlaamista ja ihmisten olisi syytäkin esimerkiksi taloudellisista tai ilmastosyistä keskittyä kaupunkeihin. Nämä väitteet ovat kuitenkin moneen kertaan vääräksi todistettuja. Tällainen vastakkainasettelu on vanhanaikaista. On outoa, jos maaseudulle tehdyt satsaukset nähdään vain aluepoliittisina kädenojennuksina ja sen sijaan suuret investoinnit kuten kehärata, Guggenheim, Musiikkitalo, valtionkirjasto ja länsimetro koko kansakuntaa hyödyttävinä yhteisinä investointeina. Mielestäni kaikki hankkeet kaikkialla hyödyttävät koko maata.

Me parlamentaarisessa työryhmässä näemme kaupunkien merkityksen ja toivomme niiden menestyvän, mutta ajattelemme, että tarvitsemme myös elävää maaseutua. Sähkö ei synny töpselistä eikä ruoka kaupasta.

Toivommekin eri puolilta Suomea ehdotuksia työryhmän jäsenille. Ennen jokaista kokousta Harvaan asutun maaseudun verkosto -sivustolla Facebookissa julkaistaan keskustelunavaus tulevasta teemasta. Osallistumalla keskusteluun voit vaikuttaa!

Anne Kalmari
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja

Luontomme ja maaseutumme tarvitsevat huolenpitäjiä

Lauantaina 26.9. sata päivää ennen satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin Suomen luonnon päivää erilaisissa tapahtumissa koko maan laajuisesti. Koko maata ja puhdasta luontoamme onkin syytä juhlistaa – tänään ja joka päivä liikkumalla luonnossa roskattomasti ja kunnioituksella ja valitsemalla kaupoista kotimaisia tuotteita ruokakoriin.

Kuluttajien valinnat ja mieltymykset vaihtelevat ajan myötä ja ne vaikuttavat siihen, mitä milloinkin kaupoista kysytään.  Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari haluaakin rohkaista viljelijöitä tuottamaan sitä, mitä kuluttajat tahtovat. Kotimainen lähiruoka on monen toivelistalla – härkäpapu, tattari, speltti, gluteeniton kaura ja kaikki luomutuotteet ovat kauppalistalla yhä useammin – näitä siis Suomessa tulisi myös kysynnän mukaan tarjota.

Kaikilla tuottajilla ei ole mahdollisuutta investoida miljoonanavettoihin, mutta lähiruoan arvostus voi tuoda mahdollisuuden myös erikoistumiselle ja pienimuotoisemmalle toiminnalle. Tästä esimerkkinä vaikkapa Muuramessa sijaitseva luomulammastila, joka järjesti avoimien ovien päivän lauantaina yhdessä 35 muun luomutilan kanssa ympäri Suomen. Tuotantolaadun vaihto on joskus viisas valinta, maatilojen on elettävä ajassa. 

– Kannustan maatiloja ketteryyteen, jotta kuluttajien suosimiin tuotteisiin riittäisi kotimaisia raaka-aineita, Kalmari toteaa.

Hän innostaa terveeseen ylpeyteen ja röyhkeyteen markkinoinnissa. Kalmari vaatii myös, että maaseuturahoitus voisi paremmin huomioida pienet ja monimuotoiset yksiköt. Tuetut investoinnit ovat yhtä merkittäviä monimuototiloille kuin isoille tuotantoyksiköillekin. 

Anne Kalmari (kesk)

Kansanedustaja, Maa-ja metsätalousvaliokunnan pj. 

TIEDOTE: Suomalaisen juomaveden vientiä vauhditettava

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk) kertoi valiokunnan kantana, että juomaveden viennin verotusta pitäisi pohtia. Esitys perustuu valtioneuvoston ruokapoliitiiseen selontekoon.

– Suomeen tuodaan merkittävästi enemmän pakattua vettä kuin sitä viedään. Valiokunta painottaa, että pitäisi selvittää ja ratkaista verotukseen ja hallinnollisiin esteisiin liittyvät ongelmat, jotka vaikeuttavat korkealaatuisen suomalaisen veden vientiä, Kalmari totesi.

Valiokunta kiinnittää huomiota vedensaannin ohella myös maailman muuhunkin ruokahuoltoon.

– Parin vuosikymmenen päästä pallollamme on 8,5 miljardia ihmistä, jotka tarvitsevat vettä, ruokaa ja energiaa. Ne pitää tuottaa rajallisia luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen ilmastonmuutos ja muut haasteet huomioiden.

Kalmari muistutti, että suomalaiselle kansantaloudelle ruoka-ala tuottaa yhdeksän prosenttia maamme arvonlisäyksestä. Hänen mukaansa suomalaisen ruokajärjestelmän kirkkaita vahvuuksia ovat ruuan puhtaus, jäljitettävyys ja turvallisuus. Esimerkiksi antibioottien käyttö tuotantoeläintä kohden on maassamme Euroopan alhaisimpia.

Alkutuotannon säilyminen Suomessa on Kalmarin mukaan täysin välttämätöntä sekä huoltovarmuudelle että elintarviketeollisuudelle. Ruoka-ala työllistää lähes 350.000 suomalaista.

Kalmari:Kaikkien puolueiden mepit toimimaan Keskustapoliitikkojen tavoin Suomen metsien hyväksi

Hankasalmen maaseutupäivässä 14.7.2017 puhunut Kalmari kiittele oman puolueensa toimintaa metsienkäytön hyväksi tehdystä EU-vaikuttamisesta, mutta kannustaa kaikkien puolueiden meppejä ja kansanedustajia samalle asialle. Erityisesti kokoomuksen ja vihreiden haluaisin ymmärtävän, että tässä LULUcf päätösissä on kyse miljardiluokan asoista ja koko biotalouden mahdollistamisesta.

Keskusta on vaikuttanut  aina pääministeritasoa myöten. Metsien ilmastokohteluun haetaan järkevämpää mallia nyt alkaneella Viron puheenjohtajakaudella. Tavoite on malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi.

EU:n ympäristövaliokunnassa voitti Raportööri Norbert Linsin (EPP) ehdotus jonka mukaan metsien käyttöä verrataan yksinomaan siihen, miten metsiä on viime vuosikymmenellä käytetty.

Esim. Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65%:sta, tulisi Suomen vähentää päästöjään vielä nykyistäkin enemmän tai ostaa metsänsä jo aikaa sitten hävittäneiden maiden nyt metsityksestään saamiaan yksiköitä.

Tämä ei oikeudenmukaista eikä huomioi metsien hoitoon liittyvää monien vuosikymmenten aikajännettä. Ympäristövaliokunnan päätös perustuu malliin, jossa metsien käyttöä tulevaisuudessa verrataan vuosien 2000‒2012 tasoon. Hakkuiden määrä oli taantuman vuoksi  kyseisellä ajanjaksolla Suomessa nykytasoa pienempi.

Jos historiaa katsotaan riittävän pitkälle taakse, tulisi metsänsä hakanneiden Euroopan maiden vertailutasoksi aika, jolloin ne eivät olleet vielä metsiään hävittäneet.

Suomen metsien puumäärä on kasvanut 1960 luvun alun 1,5 mrd kuutiosta 2,5 miljardiin kuutioon. ( Luken uusin metsien inventointi). Meidän metsiemme kasvu on nyt historiallisen korkealla tasolla, mutta se ei jatku, ellei nuoria metsiä voi jatkossakin kannattavasti harventaa, toteaa Kalmari

Kun valmistetaan pitkäikäisisiä tuotteita puusta tarvitaan tukkipuuta. Sitä ei synny ilman metsänhoitotyötä. Ensiharvennusrästejä on 1 000 000 hehtaaria. Tästä riittää puuta niin uuden sukupolven tuotteisiin kuin selluksi ja energiaksikin. Parempi käyttää puuta kestävästi kuin lahottaa se metsiin, selventää Kalmari

Lisätiedot: Anne Kalmari, maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja kesk. P.050-5122084

 

Puhe Euroopan neuvoston yleiskokouksessa

Honoured chairman  of the assembly and fellow representatives

Freely democratic institutions, their trustworthy functioning and the accountability are key factors in a state or organization that wishes to be recognized democratic. In this assembly we often hear, how rule of law, democracy and human rights are our guidelines, and yet we have not properly and honestly looked into the mirror. It is about a time, that accountability and trustworthiness will be taken seriously in the Council of Europe and all it’s operating bodies!

Corruption, disqualification, conflict of interest issues or other severe violations of elected officials must be taken seriously and not brushed away. It is clear, that the openness and zero tolerance to corruption should be the ground rule for all democratically elected position holders. This, however, should be written down – not just assumed – and therefore I warmly support the rapporteur Ms Maury Pasquier’s report to make the suggested amendments to Rules of Procedure to ensure consequences for lack of trust or inappropriate behavior.

In addition I would like to remind, that prevention and monitoring are key factors supporting equal standards for everyone involved. In Finland we have a clear system of reporting all financial support that is offered and given to us.  This also includes benefits without monetary exchange. The open reporting system reminds everyone involved, that opinions and decisions cannot be bought in a democratic state or institution.

We all as democratically elected representatives, must take this matter seriously. We must ensure, that if the trust of an elected official is lost, there must be serious consequences to ensure that the position is at stake. Prevention as well as implications of condemned deeds are much needed.

Sivu 1 / 9512345»

Tapahtumat

  • La 21.04.2018: Metsämme -messujen paneelikeskustelu
  • La 28.04.2018: 50v Syntymäpäivät Kivijärvellä

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu