Anne Kalmari

Tarkistin tänään Kinnulan touhutuvalla onko eduskunnan Hevosystäväin lähettämä keinuheppa päässyt perille. Käytössä tuntui olevan ja pienet ratsastajat kilvan halusivat keinua. Bokan voittorahoja ei jaeta omistajille, vaan kansanedustajat lahjoittivat tänä vuonna osan varoistamme 8000 euroa pienten lasten iloksi päiväkoteihin. Suomenhevosen kunniakkaan 102- vuotisen historian kunniaksi päätimme arpoa Suomesta 102 paikkakuntaa, jonka yhteen päiäkotiin lahjoitimme puisen keinuhevosen. Oli mukava kuunnella pääsiäislauluja ja tietenkin ”Ihahaa hepo hirnahtaa”. Sen verran vähän on omien nuorten lapsuusajasta, että sanat oli tuttuja. Kävin myös Heikki Leppäsen ja Manu ja Sirpa Kinnusen uudessa robottinavetassa Rikun kanssa. Kahden tilan yhteisnavetta on hyvä ratkaisu. Olivat tehneet navetan ilman turhia prameiluja tai ylimääräisiä tiloja kohtuuhintaan. Tuli kyllä sellainen olo, että juuri noin pitäisi laajentaminen tehdä. Menestystä yrittäjille! Hyvää pääsiäisenaikaa!

Saan tänään vastaanottaa puolisoni Rikun kanssa Jyväskylässä 20-vuotispalkinnon laatumaidon tuottamisesta. Palkinnon saa tänä vuonna 37 maidontuottajaa. Olen kiitollinen, että kuluttajat ovat jokapäiväisillä valinnoillaan arvostaneet suomalaista maidontuotantoa. Pidän tilamme laatupalkintoa merkittävänä. Solujen ja bakteerien kurissapitämiseksi on tehty paljon työtä. Kansainvälisten ruokaskandaalien vuoksi Suomessa on yleensäkin alettu arvostaa elintarvikkeiden puhtautta ja laatua. Paljon on kuitenkin vielä kerrottavaa kuluttajalle. Meille on itsestäänselvyys, että maito on jäämätöntä. Muualla on syytä olla huolissaan kasvinsuojeluaine, raskasmetalli ja hormonijäämistä. Meidän ei tarvitse pelätä tarttuvia eläinperäisiä tauteja, vaan maitoa voi juoda vaikka suoraan tankista. Meiltä ei tule löytymään melamiiniväärennöksiä kuten kiinalaisesta maidosta tai dioksiinia kuten italialaisessa Mozzarellajuustosta. Voimme luottaa raudanlujasti suomalaiseen elintarvikeketjuun. Sen tärkein lenkki on suomalainen lypsäjä. Hän antaa sinulle mahdollisuuden juoda tutkitusti Euroopan puhtainta maitoa. -Rapsutetun lehmän maitoa!

Pari viimeistä viikonloppua on mennyt keskisuomalaisen matkailun merkeissä. Edellisenä kävin Saarijärvellä messuilla ja kuuntelemassa mieskuoron talvisota konsertin. Viime viikonloppuna opin uutta maaseutumatkailusta Jämsän Savion hovissa. Päivä oli antoisa, mutta sama ongelma oli seminaarissa kuin on matkailuyrittäjilläkin: kuinka tavoittaa ihmiset. Olisi ollut mukava kun paikalla olisi ollut vähän lisää kuulijoita. Parasta antia itselleni oli yrittäjien kokemukset ja uudet ideat, tuulahdukset ulkomaita myöten. Maaseutumatkailu ja lähiruoka tulevat ympäristöajattelun noustessa uuteen kukoistukseen. Pitää vain osata myydä laadukkaasti tehdyt asiat sopivissa paketeissa ja tarinoin höystettynä. Tuliaisina ostin Fredinin lampaantaljan ja Saten herkkutuotteen elämyssuklaata. Sain rankkaakin palautetta mm. Byrokratiasta ja elintarvikemääräyksistä. Tulen tekemään jatkossakin töitä elinvoimaisen maaseudun eteen. Ilman näitä itseensä uskovia ihmisiä emme onnistu yhteisessä tavoitteessamme! Voimia!

Terveiset Brysselistä! Käytin tänään puheenvuoron ECON:in kokouksessa Brysselissä. Halusin korostaa Eurooppa 2020 strategian etenemisaikataulun tekoa, etteivät puheet työllisyydestä, innovaatioista ja koulutuksesta jää sanahelinäksi. Samoin kerroin, että Suomi haluaa sanktiot niille maille, jotka eivät korvaansa lotkauta lupauksille. Tuottavuuden kehitykselle pitäisi luoda mittarit, että eteneminen nähtäisiin. Tuottavuus on tärkeää, että pärjäämme Aasialle, sillä ympäristöä tai työvoimaa emme voi riistää. Otin esille jälleen kerran kansainvälisen rahoitusmarkkinasäätelyn ja valvonnan. Pörssien ulkopuolinen OTC-markkina on pimennossa vielä. Esitin myös rahoitusmarkkinaveroa valtiontalouksien rahoituksen parantamiseksi. Ei voi olla niin, että toiset nauttivat verottoman rahamarkkinan voitot ja toiset korjaavat vauriot.

Paistakoon aurinko naisille kautta maailman! Arvostakaa itseänne naiset, niin muutkin arvostavat teitä! Saamme olla onnellisia siitä tasa-arvon tasosta, mikä meillä Suomessa vallitsee. Esimerkiksi tyttöjen kouluunpääsy ei ole kaikkialla itsestäänselvyys. Vuonna 2001 afganistanilaisissa kouluissa oli 800 000 poikaa, eikä yhtään tyttöä. Jos joku rohkea opettaja uskaltautui ottamaan tyttöjä kouluun, opettajan tai tyttöoppilaan kasvot saatettiin tuhota heittämällä happoa päälle tai hänet saatettiin jopa kivittää hengiltä. Tällä hetkellä afganistanilaisissa kouluissa on kahdeksan miljoonaa lasta, josta kolmasosa on tyttöjä. Parannettavaa löytyy meiltäkin. Naisten asemaa työelämässä heikentää se, että naiset ovat miehiä useammin pätkätyösuhteessa. Pätkätöitä tekevät muita selvästi useammin nuoret naiset. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pätkätöitä tekevät yksinhuoltajaäidit. Yksinhuoltajat saivatkin pienen korotuksen lapsilisään. Määräaikaisessa työsuhteessa on vajaat 20 % naisista. Suomessa pätkätöissä on hieman suurempi osa työvoimasta kuin muualla Euroopassa. EU-maissa töissä olevista naisista 11,8 % työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Suomalaisista miehistä pätkätöitä tekee 12 %. Julkisella sektorilla töissä olevista naisista joka neljäs (eli 24,5 %) on määräaikaisessa työsuhteessa. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä naisista 16,6 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Naisvaltaisilla aloilla on työntekijöiden vanhempainvapaista johtuen paljon sijaisuuksia, mikä on lisännyt pätkätöiden määrää. Tämä tosiseikka pitää ottaa huomioon henkilöstön määrää mitoitettaessa. Olemme monilla eduskunnan toimilla parantaneet mm. naisyrittäjien asemaa. Viimeisimpiä uudistuksia oli se, että tämän vuoden alusta myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Rahamäärä on pieni, yhdeksänkymppiä, mutta hyvä alku. Vanhemmuuden kustannusten jako on kuitenkin alkutekijöissään. Naisvaltaisten alojen työantajat joutuvat kärsimään siitä, että heidän työntekijänsä ovat poissa lapsen synnytyksen ja hoidon vuoksi. Äitiyden kustannukset työnantajalle voivat olla yli 15 000 euroa. Itse asiassa Keskis- Suomen yrittäjänaisten puheenjohtaja Pirjo Kokko kertoi maanantain seminaarissa, että 48 000 on pahin, mikä häntä on tullut vastaan. Eikö tämä ole järkyttävää? Miksi asia sitten jukkii. Tupopöydissä, kolmikantaneuvotteluissa istuu vain niskan vahvuudeltaan eri paksuisia miehiä. Naisia ei näy niin elinkeinoelämän keskusliiton, valtion kuin työntekijäjärjestöjenkään edustajina. EK on sanonut ehdottoman ein. Se ei halua ”rasitetta kilpailukyvylle”. Kun asia tiedetään tärkeäksi, on sitä eduskunnassa lähdetty purkamaan toista kautta. Kahden viikon isyysvapaat muuttuvat isyyskuukaudeksi. Kun isien työnantajat joutuvat osavastuuseen, isonkin uudistuksen kynnys madaltuu. Tämän lisäksi Hyssälä asetti Aulan johtaman työryhmän, joka pohtii vanhempainvapaan laajempaa uudistamista. Mallin pitää olla sellainen, jossa myös valtio ja työntekijät osallistuvat työnantajien lisäksi. Työnantajien osuuksia pitää jakaa nimenomaan kaikkien työnantajien kesken.