Anne Kalmari

Viikolla 8 eduskunnassa Välikysymyskeskustelussa käytin puheenvuoron yhteiskuntavastuusta. Keskustalainen yhteiskuntavastuu ei ole jakojäännöksen jakamista niin kuin oikeistolla. Se ei ole myöskään niin ansiosidonnaista kuin vasemmistolla. Meillä yhteisvastuu perustuu siihen, että jokainen ihminen on arvokas itsessään. Köyhän aseman parantamiseksi on vielä paljon tehtävää, mutta tätä hallitusta ette tekemättömyydestä saa kiikkiin. Keskustavetoinen hallitus on toiminut kaikkien niiden ryhmien puolesta, jotka useimmiten köyhyysrajan alittavat. Työttömille työ on parasta sosiaaliturvaa. Olemme lisänneet kuntouttavaan työtoimintaan määrärahoja, ja sitä on kehitetty aikaisempaa paremmin tukemaan osallisuuden lisäämistä ja estämään syrjäytymisriskin kasvua. Laki aktivointilisästä kannustaa työttömiä lisäämään työkuntoisuuttaan ja valmiuksia siirtyä takaisin työelämään. Lyhytaikaisenkin työn tekemistä on kannustettu tämän hallituksen aikana. Myös työpankkikokeilu käynnistettiin. Sen avulla eri puolilla Suomea on löytynyt työtä vajaakuntoisille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluuta on edistetty. Eläkkeellä ollessa voi nyt ansaita enemmän, ilman että eläke pienenee. Eläkeläisille on kohdistettu etuuksia. Vuonna 2008 eläkkeiden korotus oli huomattava nimenomaan kaikista pienituloisimmille eläkeläisille. Lehterillä istui vieraanani eräs sotaveteraani, joka totesi, että on se hyvä saada 76 euron eläkkeen korotus. Hänen eläkkeeseensä se tarkoitti yli 10 prosentin lisää vuonna 2008. Takuueläke 2011 on nimenomaan puolueemme aikaansaannoksia. Eläkkeitä ei pienennetty nytkään, vaikka indeksi olisi antanut syytä. Verotusta pistettiin paremmin vastaamaan palkansaajan veroa. Yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet ovat saaneet osuutensa. Kun emme voineet kaikkia perheitä auttaa ja vetää leveällä pensselillä, kohdistettiin etuudet juuri niihin, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Lapsilisän painopisteinä olivat nämä yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet. Vanhempainpäivärahaan tuli historiallinen 170 euron korotus. Tuntui todella hyvältä istua täällä salissa silloin, kun se päätös tehtiin. Päivähoitomaksujen uudistuksesta hyötyivät monilapsiset perheet, yksinhuoltajaperheet sekä muut pienituloiset perheet. Osittaista hoitorahaa korotettiin vuodesta 2010 alkaen ja samalla osittainen hoitoraha laajennettiin koskemaan myös yrittäjiä. Opiskelijat ovat saaneet opintorahan korotuksensa vuoden 2008 aikana, ja myös tulorajoja korotettiin. Toivottavasti tulevaisuudessa myös perheellisten opiskelijoiden asema paranee. Mutta yksi ryhmä, josta kukaan ei ole puhunut halaistua sanaa tänä iltana, yksi suhteellisen köyhyysrajan alapuolella usein oleva ryhmä, on omayrittäjät, yksinyrittäjät ja maatalousyrittäjät. Miksi heidät unohdetaan? Tämä hallitus on koettanut tehdä siihenkin asiaan parannuksia. Se mainittiin yhdellä sanalla siellä, yksinyrittäjät, mutta ei tullut minkäänlaista kehittämisehdotusta. Työssäkäyvistä suurimmassa köyhyysriskissä ovat nimenomaan nämä yksinyrittäjät ja maanviljelijät. Me olemme oikeudenmukaistaneet yrittäjän verotusta nettovarallisuuden huomioimisen kautta. Yrittäjille tulee lupa maksaa ansioveroa silloin, kun se on halvempaa. Kuunnelkaa, pääomaveron tuomitsijat: silloin, kun ansioverottaminen on halvempaa. On siis paljon yrittäjiä, joille on erittäin kallista maksaa 28 prosentin veroa; heille olisi edullisempaa maksaa ansioveroa. Tämän vuoden alusta myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Rahamäärä on pieni, 90 euroa, mutta hyvä alku. Työttömyysturvaan yrittäjälle tulee parannuksia. Yrittäjän tarvitsee olla vain 18 kuukautta yrittäjänä entisen kahden vuoden sijaan päästäkseen työttömyysturvan piiriin. Monet yrittäjän oikeusturvaa parantavat uudistukset kuitenkin odottavat, muun muassa henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus. Suullisen kyselytunnin aikana kysyin bioetanolin tuotannon käynnistämisestä Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen bioetanolin tuotannon mahdollisuuksista Suomessa. Härmälän mukaan meille mahtuisi muutama viinatehdas. Tämä olisi upea asia myös suomalaiselle kotieläintuotannolle. Sen ei tarvitsisi jatkossa turvautua nykymitassa brasilialaiseen salmonellan saastuttamaan gmo-soijaan. Perjantaina oli ensimmäinen käsittely verotililain muuttamisesta laiksi. Halusin ottaa pari seikkaa esille asian käsittelyssä. Yhden epäkohdan haluan nostaa sieltä sähköisen palvelun käytöstä: Palkka.fi, joka on upea järjestelmä. ei nyt uuden käytännön eli tämän verotililain myötä enää erittele ennakkoja ja sotuja, ja kuitenkin yritysmaailmassa ne täytyy veroilmoituksiin eritellä. On huonoa, että näitä tiliöintejä ei sieltä suoraan saa. Jos me kannustamme sähköisiin palveluihin siirtymistä, niin silloin sähköisten palvelujen täytyy toimia joka puolella Suomea. Ennen kuin tulin kansanedustajaksi, olin modeemiyhteyden varassa, jonka tyyppisellä yhteydellä erittäin moni yrittäjä haja-asutusalueella toimii. Se oli aivan luojassaan, että se yhteys pysyi niin kauan auki, että tämän prosessin siellä sai tehtyä. Eli meidän pitää järjestää sitten niin, että sähköisten palvelujen käyttö on edes mahdollinen joka puolella Suomea.