Anne Kalmari

Hieno vaalistartti Saarijärvellä! Ohjelma oli mukava. Tuli oikein hyvä fiilis. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko on aivan loistava tsemppari.

Anne, Petri Honkonen, Annika Saarikko

Meillä oli täysistunnossa käsittelyssä hallituksen esitys riistahallintolaiksi. Olen iloinen siitä, että maa- ja metsätalousministeriö ja maa- ja metsätalousvaliokunta jatkavat systemaattista työtään byrokratiatalkoissa ja hajauttaessaan organisaatioita. Juuri näin tulisi kaikilla sektoreilla toimia. Valiokuntamme teki lausumaehdotuksen jossa esitetään lisää varoja riistanhoitoyhdistyksen toimintaan. Riistanhoitoyhdistyksissähän tapahtuu vapaaehtoistoimintaa arvioiden mukaan 7 miljoonasta aina 13 miljoonaan asti. Siellä tehdään tätä vapaapalokuntatoimintaa, Srva-toimintaa, suurriistavirka-apua, eli käydään kolarihirviä lopettamassa, hätistellään pihaan tulevia petoja, kannustetaan metsästäjiä riistapeltoihin ja metsäpeurojen ruokintaan, hävitetään vierastulokkaita, esimerkiksi minkkejä, ja autetaan tärkeissä riista- ja muissa eläinlaskennoissa. Siksi on tärkeää, että juuri tähän toimintaan, siis nimenomaan organisaatiossa alimman kerroksen toimintaan saadaan voimavaroja lisää. Mielestäni tämä laki on erittäin onnistunut siinä, että sinne nyt näitä varoja voidaan jatkossa entistä enemmän ohjata. Tällä hetkellähän varoista alle 30 prosenttia on riistanhoitoyhdistyksille kulkeutunut.

Ruuan alkuperämerkinnät paremmin näkyviin!

Kuluttajat haluavat tietää yhä enemmän tuotteen alkuperästä ja tuotantotavoista. Kaupan on vastattava tarpeeseen, eikä pimitettävä tietoja kaupan hämäävien merkkituotenimikkeiden taa. Moni meistä on valmis maksamaan suomalaisista elintarvikkeista enemmän kuin ulkomaisista. Meillä on oltava oikeus tietää ruuan alkuperä. Suomessa jäteöljyjä ei käytetä rehun raaka-aineena.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat maailman puhtaimpia. Keskustan eduskuntaryhmä on huolissaan tuontielintarvikkeiden laadusta. Vuonna 2009 tullilaboratorio tutki kaikkiaan 5979 kulutustavara ‐ ja elintarvike ‐ erän turvallisuuden. Kokonaan hylättiin 13 prosenttia elintarvike ‐ ja kulutustavaraeristä. Hylättyjä tai huomautettavaa oli 27 prosentissa elintarvike-eriä. Elintarvikkeissa määräystenvastaisuus johtui useimmiten kasvinsuojeluaineiden jäämistä, mikrobiologisesta laadusta, lisäaineista, vääristä pakkausmerkinnöistä, pah-yhdisteistä tai raskasmetalleista..

Koko eduskuntaryhmämme yhtyi elintarvikestrategiaa käsitellessään vaatimukseen, että tullitoimintaa on kehitettävä entistä enemmän ja tehtävä myös tarkastuksia sisämarkkina-alueelta, etteivät vaaralliset tai haitalliset elintarvikkeet pääsisi kaupan hyllylle asti.

Suomessa tuotetuissa, eläimistä saatavista elintarvikkeista esiintyy vieraita aineita erittäin vähän. Eri vuosina tutkituista näytteistä yli 99 % on ollut hyväksyttäviä eli niissä ei ole todettu toimenpiderajan ylittäviä pitoisuuksia. Muualla Euroopassa tilanne on sen sijaan huonompi, koska kilpailun myötä tuottajat ovat ajautuneet käyttämään rehuseoksissa epämääräisiä aineita, jopa viemärijätettä ja lantaa. Suomalaisella tuottajalla on Euroopan kalleimmat tuotantokustannukset, mutta silti alle keskitasoa oleva tuottajahinta. Mitä hyötyä suomalaisella viljelijällä on panostaa eettiseen ruuantuotantoon, jos perheviljelmien tuotantotavoista ei tiedetä.

Viljelijälle kuuluu oikeudenmukainen osuus ketjussa. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy pitää ympäristöstä huoli, eikä astua luonnon varpaille. Ei pidä ryhtyä ”viisaudessaan” toimiin, jotka sekoittavat luonnonjärjestystä.

Elintarvikeketjuun ei saa päästää sinne kuulumattomia aineita. Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus ei säily, ellei siitä saa lisäarvoa.

Keskustelu ruuasta jatkukoon!