Anne Kalmari

älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous
On hyvä, että luonnonvaraselonteko tuotiin eduskuntaan, mutta pohdimme talousvaliokunnassa myös sitä, että tämä olisi pitänyt linkittää sekä ilmastopoliittisen selonteon, että myöskin tulevaisuusselonteon kanssa yhteen. Siellä oli hyvin paljon asioita, jotka käsittelevät samaa asiaa, mutta ehkä senkin takia tämä jäi vähän pinnalliseksi ja emme oikein pystyneet sitä linkitystä tekemään.
Olin kahdessa valiokunnassa kuuntelemassa asiantuntijoita tästä luonnonvaraselonteosta. Voisin sanoa, että tärkein anti oli se, mikä Suomessa monesti on koettu meidän heikkoudeksi – eli se, että meillä on iso pinta-ala per asukas, ja monesti on sanottu, että se tulee niin kalliiksi – se on kuitenkin oleva tulevaisuudessa Suomen ehdoton vahvuus. Mineraaleista, biomassasta ja vedestä tulee tulevaisuudessa pula. On arvioitu, että 2050 tarvitsisimme kaksi maapalloa, jos tätä vauhtia luonnonvarojen kulutus maapallolla jatkuu, ja siksi tietysti tällekin asialle on jotakin tehtävä, sehän ei ole kestävää.
On erittäin tärkeää, että Suomessa omistamme jatkossakin omia luonnonvarojamme. Olemme paljon keskustelleet aiheesta, keillä kaikilla on oikeus ostaa suomalaista maata. Minusta tätä pitäisi harkita myös luonnonvarojen kannalta. Meidän tulee muistaa, että maata ei valmisteta lisää, miksi siis olemme valmiit myymään sitä ulkomaisille omistajille, EU:n ulkopuolisille myös? Siihen ei ole mitään erityistä pakkoa. Kiinahan tällä hetkellä hamuaa esimerkiksi it-teknologiassa tarvittavia kaivannaisteollisuuden mineraaleja ja omistaa niistä jo 90 prosenttia, se haluaa ostaa myös viljelykelpoista maata, ja varmaan tulevaisuudessa yhä useammalla maalla on tämän tyyppisiä intressejä.
Oikeastaan tässä luonnonvaraselonteossakaan ei tullut vielä sen tyyppisiä villoja, että olisimme voineet arvioida, mitä kymmenien vuosien kuluttua tapahtuu, mikä on silloin arvokkainta ja mikä toinen väistää: onko vesi niin arvokasta, että se on se ykkösasia, joka aina pistetään edelle – näin voisi kuvitella – ja muut tuotantomuodot väistäisivät. Tai onko se sitten joku muu, ruoka tai biomassa, josta tehdään energiaa? Tämän tyyppistä yhteensovittamista on varmasti entistä enemmän syytä tehdä.

Valtioneuvoston periaatepäätös kannustaa julkisia keittiöitä näyttämään esimerkkiä muille toteuttamalla kestäviä ruokahankintoja. On tärkeää, että olemme eduskunnassa esimerkkinä kestävistä hankinnoista. Luovutin tänään eduskunnan ruokahankinnoista vastaaville adressin, jossa me allekirjoittaneet esitämme, että eduskunnan ruuan ja raaka-aineiden hankinnoissa tullaan ottamaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, suositaan luomu- ja lähiruokaa ja tuodaan maakuntien maut ruokalistalle. Toivomme luomu- tai lähiruokaa saatavaksi kerran viikossa ja kerran kuukaudessa maakuntien makupäivää. Haluamme raaka-aineiden alkuperämerkinnät näkyviin. Adressin vastaanottajat Martti K. Korhonen ja Ulla Kupari suhtautuivat erittäin myönteisesti asiaan.

Luin tänään julkistetun kansallisen suo- ja turvestrategian ja olin todella pettynyt työryhmän tuloksiin. Laitoin asiasta tiedotteen tiedotusvälineille. Seuraavassa tiedote ja lisätietoja.

Kalmari haluaa lisää turve-energiaa, mutta puhtaat vedet!

”Tänään julkistettu kansallinen suo- ja turvestrategia oli vesistöjen kannalta pettymys”, toteaa Kalmari. Turveteollisuus on saanut jälleen kerran maalattua mustan valkoiseksi ja strategia väittää, ettei turpeella ole juurikaan merkitystä vesistöille. Ihmiset alueilla tietävät toisin. Valuma-alueilla, joilla veden laatu edellyttää tilan parantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta, laaditaan vesienhoitosuunnitelma. Turvestrategian mukaan suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole toiminnanharjoittajaa sitovia eikä vesienhoitosuunnitelma estä yksittäisen luvan myöntämistä. Paperia tehdään siis vain huvin vuoksi.

On elinkeinonharjoittajienkin etu, jos muut maaseudun toimijat voivat luottaa, että vesistöt pysyvät kunnossa ja valituskierteistä päästään. ” Olen käynyt turvetuotantoalueilla, missä on ollut kunnia-asia toimia ympäristön kannalta hyvin. Tiedän, että energian tuotanto ja vesistöistä huolehtiminen voidaan yhdistää, jos tahtoa on”, toteaa Kalmari.

”Maat ja vedet tulee jättää lapsillemme vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin olemme ne itse saaneet!”, vaatii kansanedustaja Kalmari. Sähköyhtiöt juoksuttavat järvet kuiviin sydäntalvella ja saavat pohjasedimentit liikkeelle. On surullista katsoa, miten ennen puhtaisiin järviin tottuneet kalastajat pesevät tahmaisia verkkojaan. Likaisilla verkoilla ei saa kalaa.

”Kun kerran kuivatuksia metsissä ja soilla tehdään, niiden tulee jatkossa olla esimerkkejä hyvistä tavoista toimia. Se vaatii selkärankaa sekä toimijoilta, että päättäjiltä”, ennustaa Kalmari.

Turpeella on kiistaton merkitys työllisyyteen ja maaseudun rahavirtoihin. Suora työllisyysvaikutus on noin 4200 henkilötyövuotta ja välillinen työllistävyys 5200 htv. Kassavirta Suomen kansantaloudessa on 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kärsijänä ovat usein turvesuon alapuoliset vesistöt. Turpeennoston paikalliset vaikutukset vesien tilaan voivat olla merkittäviä varsinkin latvajärvissä ja -joissa, joiden valuma-alueesta turvetuotannolla on iso osuus. Kuormitusta aiheutuu myös eristys- ja laskuojien kaivamisesta. Metsätalouden luvut työllisyydessä ja rahavirroissa ovat yli kymmenkertaisia. Mm. metsäojituksien avulla metsämme kasvavat paremmin kuin koskaan, mutta kiintoaineen huuhtoutuminen kasvaa kunnostusojituksen jälkeen.

Kalmari on iloinen, että TASO-hanke sai rahoituksen valtiolta. Se on Saarijärven reitille ja osin Kivijärvelle keskittyvä turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittämishanke. Saamme valtakunnallisesti uutta tietoa ja käytännön sovellutuksia turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluongelmien hallintaan.

”Pelkillä rätingeillä ei vesiä suojella.” Kalmari perää uutta otetta vesien suojeluun kaikilta, jotka voivat vaikuttaa kiintoaineen vähentämiseksi. Valumia voi estää kasvillisuuskentillä, kemiallisella puhdistuksella, laskeutusaltailla, maaperäimeytyksellä, massansiirtoaltailla, pintavalutuksella, päisteputkilla ja sarkaojapidättimillä sekä salaojituksella. Kasvillisuuskenttien toimivuutta tulee parantaa ja laatia niille mitoitusohjeet sekä kehittää uusia vesienpuhdistusmenetelmiä alueilla, joille nykyiset vesiensuojelumenetelmät soveltuvat heikommin. Jo pelkästään se, että eristys ja laskuojiin kiinnitetään huomiota niin, etteivät ne tulva-aikoina vie maata järviin asti on iso merkitys. Myös valvonta pitää olla muuta kuin kerran neljässä vuodessa ennalta sovittu tarkastus. Etukäteis näytteenootto alapuolisesta vesistöstä täytyy määrätä pakolliseksi.

Kalmarin mielestä mitään elinkeinoa ei saa tehdä muiden kustannuksella. Kalastajille, rantojen asukkaille, matkailuelinkeinolle ja järven virkistyskäyttäjille jäävät käteen usein vain haitat.
Pienpuunpoltto tulee moninkertaistumaan. Se tarvitsee kyytipojakseen turvetta. Mahdolliset biodiesellaitokset vaativat raaka-ainetta. Siksi on tärkeää, että huolehdimme etukäteen siitä, ettemme pilaa vesistöjä toiminnallamme.

Kun metsäteollisuus paineen alla 70-luvulla laittoi ympäristöasiat kuntoon ja viljelijät pystyivät vähentämään fosforinkäyttöä 70 % 90-luvun määristä, en usko, etteivätkö turvetuottajat ja ojittajat pystysi pysäyttämään kiintoaineita 2010-luvulla. Tämä ei tapahdu ilman turvestrategian parempia linjauksia, vaatii Anne Kalmari.

Presidentti Halonen puuttui yhteisvastuupuheessaan tärkeään asiaan. Moni nuori kokee itsensä yksinäiseksi ja etenkin pojat eivät aina osaa ystävystyä. Ulkopuolisuuden ja huonommuuden kokemus tekee nuoren epäluuloiseksi ja araksi. Tiedämme kyllä miltä kainaloon tuijottaja ja katseen välttäjä näyttää. Osaisimmepa opettaa lapsemme hellyyteen ja toisen huomioimiseen. Rajojen lisäksi lapsi tarvitsee rakkautta! Hellyyttä ei voi oppia antamaan, ellei sitä itse saa. Eipä se sen kummempaa ole vanhemmilla ihmisillä. Eläkeläisten yksinäisyys on noussut esille monissa tutkimuksissa. Oma suku ja omat lapset ovat usein kaikkein rakkaimpia kyläilijöitä. Silti erilainen kerho- ja viriketoiminta saa suupielet hymyyn ja kolotukset taka-alalle. Kiitos toimijoille!
Entä me ihmiset siltä väliltä? Työn tai työttömyyden ahdistamat. Mietipä itseäsikin. Kun mieli on maassa, asiat ovat pielessä, omanarvontunto nollissa ja olo tuntuu lytätyltä. Eikö silloin halaus ole se ihmeellinen voima joka ylentää mielen? Halaus on myös oiva tapa saada ilo jaettua ja tartuttaa lämmin mieliala. Esitänkin ystävänpäivänä, että muistetaan toisiamme halauksin!
”Mitä voi ihminen toivoa enempää,
kuin toisen ihmisen läheisyyttä ja ymmärretyksi tulemista.
Oikeata onnea ei tuo maallinen mammona
eikä menestys.
Onneksi on heitä,
joilla on sydän paikallaan.”
– Marleena Ansio-

Vaikka rätingit näyttäisivätkin, että tuloerot ovat kaventuneet perusturvan parantumisen, verotuksen ja ökytulojen tipahtamisen myötä, tunnelma kentällä on toinen. Moni meistä kysyy, onko oikein, että niin moni lapsi kasvaa köyhyyden kanssa kamppailevassa perheessä. Onko oikein, että meille on syntymässä ihmisjoukko, jolle kasaantuvat niin toimeentulon huolet kuin suurimmat terveysongelmatkin? Onko oikein, että niin monen elämä on toimeentulotuen varassa?

Keskustan vastaus on yksiselitteisesti “ei”. Tasa-arvoisen yhteiskunnan merkki on se, että jokaiselle ihmiselle taataan hyvän elämän perusedellytykset: riittävä toimeentulo, ruoka, asunto, koulutus ja laadukkaat terveydenhuollon palvelut. Seuraavaksi asioita Keskustan ryhmäpuheenvuorosta.

Keskustan hallitusvastuun aikana perusturvaa on parannettu. Erityisesti välikysymyksen tehnyt SDP on estänyt perusturvan kehittämisen pitämällä tiukasti kiinni siitä, että jos kaikkein pienintä etuutta korotetaan, pitää korotuksen kohdistua myös ansioturvan saajiin. Tämä on jarruttanut perusturvan kehittämistä ja jättänyt korotukset pieniksi.

Onneksi edistykselliset sosiaalidemokraatit ja ay-liikkeen vastuunkantajat ovat vihdoin uskaltaneet kyseenalaistaa tätä periaatetta. Näin pitää vastuullisten päättäjien toimia.
Tällä hallituskaudella saimme läpi keskustan pitkään ajaman takuueläkkeen, joka toi merkittävän korotuksen kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille . Pienimpiä sairaus- ja äitiyspäivärahoja on nostettu noin 170 eurolla kuussa tällä hallituskaudella.

Keskustan mielestä työn pitää aina olla kannattavaa. Suurimmat kannustinloukut ovat perusturvan varassa elävillä ihmisillä, joiden pienistä ansioista ei useissa tapauksessa jää senttiäkään käteen, kun sosiaaliturva vähenee vastaavalla määrällä. Meidän on luotava järjestelmä, jossa jokaisesta työssä tienatusta eurosta saa kaikissa tapauksissa kohtuullisen osuuden itselle.

Tässä taloustilanteessa Keskusta suhtautuu tuloverotuksen jatkuvaan keventämiseen varauksellisesti. Tässä me olemme Kokoomuksen kanssa eri linjalla. Tuloverotuksen keventämistä ei voi maksaa kiristämällä pienituloisten verotaakkaa. Emme hyväksy esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron korottamista. Verotuksella ei saa kasvattaa tuloeroja.

Suomessa on hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, jota pitää kehittää. Oppositio on nostanut esiin tärkeän asian ja tuloerojen kasvuun on puututtava tiukalla kädellä. Sellaista Suomea ei voi hyväksyä, jossa asuinpaikka tai vanhempien tulotaso määrittää ihmisen tulevaisuuden ja menestyksen mahdollisuuden.