Pyhä Lehmä ja muita tuotantoeläimiä
Kävin eilen Galleria Patinassa Jyväskylässä, jossa oli Päivi Latvalan taidenäyttely Pyhä Lehmä – ja muita tuotantoeläimiä. Olin todella vaikuttunut näyttelyn annista.
Tapasin myös taiteilijan ja ihailen hänen rohkeuttaan jättää taakse ns. tavanomainen työura ja siirtyä kokopäiväiseksi eläintaiteilijaksi. Hän päätti ryhtyä yhden naisen pelastusliikkeeseen pelastaakseen suomalaisen maaseudun – vaikka sitten lehmätaulu kerrallaan! Ihan mahtavaa. On upeaa huomata kuinka meitä maaseudun puolustajia löytyy mitä erilaisimmista ammattiryhmistä.
Budjettisi rankaisee yrittäjiä, Urpilainen!
Kun leikitte Euroopan kentillä eurolla, unohditte turvata kotimaisen menestymisen edellytykset! En ymmärrä edes mitä autuutta prosentin talletus Kreikalta Suomen 30 miljardin Eurooppa-vastuisiin nähden olisi tuonut. Sen sijaan olette menossa nöyränä kohti liittovaltiota. Euroopan kabineteissa unohditte suomalaiset yrittäjät! En voi tulla muuhun lopputulokseen, kun tarkastelen talousarvioehdotusta.
Suurimmalla osalla suomalaisia yrittäjiä verotus kiristyy. Pääomatuloveroa aiotaan nostaa kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron pääomatuloista vero olisi 32 prosenttia. Ovatko ne velkaiset yrittäjät ja viljelijät, jotka koettavat kuolettaa miljoonalainoja ansainneet korotetun pääomatuloveron? Haluan muistuttaa, että he lyhentävät niitä lainojaan verotetusta tulosta. Kaikki Suomen avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet, samoin kuin maa- ja metsätalousyritykset ovat pääomaverotuksen piirissä. Hyvin usein pääomaverotus on jo nykyisellään ansioverotusta kireämpää. Yhteisöveron alentaminen ei vaikuta näiden yritysten toimintaan tippaakaan. Olen erityisen huolissani yrityksistä, jotka sijaitsevat pitkien etäisyyksien päässä. Kuljetusyrityksille tulee myös kovat ajat, kun polttoainevero nousee.
Maataloudelle tulee erityiset polttoaine- ja sähköverojen kiristykset. Maatalousyrityksiä halutaan rankaista vielä tukien leikkauksella. Viljelijätuista otetaan 40 miljoonaa euroa ja muut vähennykset maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalasta ovat yli 130 miljoonaa euroa. Miksi kannattavuuskriisissä kamppailevia tiloja kohdellaan näin? Heti romutettiin hallitusohjelman kaunis lause jossa todetaan, että hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi. Se olikin liian kaunista ollakseen edes unelmahöttöä!
Suomalaisia pienyrittäjiä ei kiinnosta niinkään yhteisöveron taso. Tärkeä on se kokonaisveroaste, joka kohdistuu tuloon, jonka yrittäjä ottaa yrityksestä itsensä ja perheensä elättämiseen. Ääritapauksessa yrittäjän yhteenlaskettu veroaste (yhteisövero + osinkovero) voi nousta lähes kolme prosenttiyksikköä.
Kun perintövero kiristyy, yritysten sukupolvenvaihdokset vaikeutuvat.
Kasvu ei synny toiveajattelulla. Kannustavuus kaikkeen yrittämiseen puuttuu, mutta mitä muuta Kataisen sosialisti hallituksen esitykseltä voisi odottaakaan. Olen samoilla linjoilla kuin Suomen Yrittäjät. Kun työmarkkinoiden rakennemuutosta ei voitu tehdä, on todennäköistä, että varsinkin tuotannollisten työpaikkojen häviäminen Suomesta jatkuu, he pelkäävät.
Yrittäjien entinen pj. Eero Lehti totesi hallitusohjelmakäsittelyssä, ettei ole löytänyt hallitusohjelmasta mitään positiivista yrittäjien kannalta. En oikein kykene löytämään tästä budjettiesityksestäkään.
Lähiruokaviestin teemana Tarjoa tuoretta
Sain olla lähettämässä lähiruokaviestin pyöräilijät matkaan Kannonkosken Piispalasta tänään aamulla. Osallistuin itsekin pyöräilyyn ja poljin Kivijärven päättäjien matkassa yhden osuuden.
Lähiruokaviesti on tuoreen ruoan ystävien, ruokakulttuurin kehittäjien, päättäjien ja toimittajien rento haastepyöräily. Teemana vuonna 2011 on ”Tarjoa tuoretta” ja viestin aikana puhutaan erityisesti luomusta ja sesongin kasviksista.
Kannonkoskelta lähtevän osuuden aluksi puhuin kuulijoille tervellisistä ruokailutottumuksista ja kannustin energiajuomien, sipsien ja keksien käyttöön vain karkkipäivinä!
Terveellisten ruokailutottumusten oppiminen tapahtuu jo lapsena. On vanhemman tehtävä maistattaa. Suomalaiset peruselintarvikkeet ovat maailman puhtaimpia, eikä niitä tule pilata turhilla lisäaineilla. Ylimääräiset lisäaineet – natriumglutamaatit ja nitraatit sun muut – aiheuttavat käytöshäiriöitä ja altistavat taudeille. Haluan, että lapsemme saavat syödä feikkien sijaan aitoja tuotteita ja mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa. Hallitusohjelma nostaa esille luomu- ja lähiruokaa. Myös elintarvikkeiden alkuperämerkintäasiassa mennään eteenpäin. Jospa viimeinkin toteutuisi se, mitä edellisen hallituksen aikana ruokastrategiassa linjasimme niin, että ruuan lähteet ja tuotantotapa tulee näkyvät paketista ilman suurennuslasia. Olen iloinen, että me kuluttajat saamme mitä toivomme.
Tyttöjen kasvuhuippu on n. 12 -vuotiaana ja pojilla n. 14 -vuotiaana. Kasvuiässä tulee huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista, erityisesti proteiinin. Kalsiumia tarvitaan luuston kehittymiseen ja tämä vaikuttaa tytöillä aikuisiän osteoporoosin ehkäisemiseen. Vaan kuinka moni sitä miettii iloisessa nuoruusvaiheessa kuinka ne luut kasassa pysyvät vanhempana?
Nyt on aivan upea marja-aika ja herkulliset kasvikset suorastaan pyrkivät kärryihimme kaupoissa. Kun näiden herkullisten raaka-aineiden käyttöön on totuttu jo kotona ja koulussa, niin niitä mukava popsia makeisten asemasta. Koulupäivät sujuvat hyvin ilman näläntunnetta, kun välipalaksi on otettu muutama porkkana tai omena. Paino-ongelmatkin voidaan unohtaa, kun syödään säännöllisesti ja terveellisesti. Energiajuomat, sipsit ja keksit eivät saisi viedä tilaa oikealta ruualta. Olisikohan syytä ottaa se lapsuudesta tuttu karkkipäivä ihan vapaaehtoisesti käyttöön?
Jos terveellisiä liikunta- ja ruokailutottumuksia ei opita kotona, koulun oppiaineet kotitalous, terveystieto ja liikunta voivat vielä pelastaa paljon. Näiden aineiden tuntimääriin ei ole syytä kajota. Matemaattiset yhtälöt eivät ratkaise kakkostyypin diabetesta.
Olen kiitollinen, että seudullamme kouluruokaan panostetaan. Liian pienellä rahalla ruuan monipuolisuus, terveellisyys, maittavuus ja kotimaisuus on vaikea varmistaa taitavillakaan käsillä. Sääli, että Suomessa moni ammattilainen joutuu toimimaan lähinnä vakuumi- tai kuiva-ainepakkausten tyhjentäjänä. Lihapullanimikkeestä huolimatta palleroiden lihapitoisuus voi olla alle 10 %. Jos tavara tulee hintakilpailutettuina eineksinä, tuoreus on tiessään, ja lähijärven muikuista tai luomuporkkanasta ei voi edes uneksia.

