Paljon jäi kysyttävää kuntauudistuksesta!
Pidin eilen ryhmäpuheen liittyen välikysymykseen kunnallisten palveluiden turvaamisesta. Keskusta teki tämän välikysymyksen, koska me haluamme pitää kunnalliset palvelut lähellä ihmisiä asuinpaikasta riippumatta. Me edellytämme lähipalvelulakia, jolla turvataan neuvolat, päiväkodit, koulut, terveyden- ja vanhustenhoito kaikille Suomessa asuville järkevän etäisyyden päässä. Emme usko ylhäältä päin saneltuihin rakenteisiin. Hallitus tuntuu unohtavan, ketkä julkisia palveluja eniten tarvitsevat. Lapset, nuoret ja vanhukset; he, joita työssäkäyntialueet eivät koske, koska he eivät käy töissä! katso linkki
Minulle ja varmaan monelle muullekin jäi vielä kysymyksiä, joihin emme saaneet vastausta.
Ministeri Katainen vielä ennen vaaleja vastasi vaalikoneeseen, että on täysin eri mieltä siitä, että Uudenmaan kuntia pitäisi yhdistää pakkokeinoin. Hän sanoi, että yhdistymiset täytyy tehdä kuntien omaa itsehallintoa ja päätösvaltaa kunnioittaen. Onko äänestäjiä petetty? Ministeri Virkkunen sanoi vaalikonevastauksessaan, että ei aja pakkoliitoksia, kuntapäättäjät tekevät nämä ratkaisut. Mitä tästä ajattelevat ne kokoomuspäättäjät, jotka luottivat hänen pitävän sanansa kuntaministerinä?
Hallitus haluaa naamioida kuntien pakkoliitokset ja keskittämisen muka palvelujen turvaamiseksi. Jos lähipalvelut oikeasti ovat tärkeitä, miksi hallitus ei lähde mukaan tekemään yhdessä keskustan esittämää lähipalvelulakia? Pakkoliitoslaissa on kyse keskittämisideologiasta. Hallituksen pitäisi kertoa Suomen kansalle jälleen kerran se, että onko todellakin niin, että mitkään tieteelliset tutkimukset eivät pysty vahvistamaan että kuntarakenneuudistuksenne toisi taloudellista säästöä?
Eihän siinä ole mitään järkeä, että ihmisiä kelkotaan jopa sadan kilometrin päähän hakemaan palveluja. Onko joku laskenut mitä kustannuksia keskitetyt palvelut aiheuttavat polttoainekustannuksissa ja menetetyssä ajassa? Kuka pitää huolen maaseudulla asuvista vanhuksista, jos työikäinen väestö pakotetaan muuttamaan taajamiin? Ministeri Kiuru on luvannut postin asiointipisteen joka kuntaan. Riittääkö jatkossa sata postia? Monenko kymmenen vai sadan kilometrin päästä Elloksen paketit jatkossa haetaan? Mikä on isäntäkuntina toimivien kuntien mielenkiinto kehittää maakuntien reuna-aluekuntien palveluja?
Suurimpia syntisiä kuntaministerin mukaan ovat kehyskunnat! Ovatko kaupunkien ympärillä olevat kunnat tilastojen valossa tehottomia palveluntuottajia? (Tilastojen mukaan kuntien menot asukasta kohti laskettuna ovat suurimmat kooltaan suurimmassa kuntaryhmässä)
Eikö ministeri arvosta suomalaisia kuntapäättäjiä? Miksi halutaan halventaa heitä sanomalla perunakuopasta huutelijoiksi? Miksi kuntapäättäjien ei anneta vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan?
Onko Isossa Britanniassa toteutettava Big Society uudistus hevosaikakautista? Uudistuksen lähtökohta on sen tosiasian tunnustaminen, että keskitetyillä ratkaisuilla ei voida enää hoitaa ihmisten tarvitsemia palveluja?
Monissa kunnissa monet järjestöt hoitavat koululaisten harrastuksia, keräävät varoja ja rakentavat kaukalonkin talkoilla. Kyläläiset käyvät katsomassa vanhuksia. Miten vapaaehtoiset jaksavat enää tehdä tärkeää talkootyötä toisten hyväksi, jos tiedossa on, että valtio pienentää sitä mukaa kuntarahoitusta.
Eikö kokoomuskaan kannata enää valinnanvapautta? Onko venäläistyyppinen sanelu korvaamassa länsimaisen demokratian?
Pelastetaan suomalainen ruoka
Olen tehnyt nettiadressin suomalaisen ruuan puolesta. Tulethan mukaan allekirjoittamaan sen. Katso adressi tästä
Me allekirjoittaneet haluamme syödä Suomessa tuotettua ruokaa!
Suomalainen puhdas ja turvallinen ruoka on puolustamisen arvoinen. Tavoitteena on oltava se, että lapset ja lapsenlapsetkin voisivat nuolla taikinakulhon turvallisin mielin saamatta salmonellaa. Jo nyt joukkoruokailussa esimerkiksi ulkomaisten marjojen kohdalla ne pitää kuumentaa, että sieltä ei tulisi tauteja. Suomen pitää jatkossakin pysyä elintarvikeväärennösten ulkopuolella. Alkuperämerkinnöillä kuluttajille turvataan oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Suomalaisen ruuan säilyminen kaupan hyllyllä edellyttää sitä, että jokainen elintarvikeketjussa saa tarvitsemansa osuuden. Näin ei valitettavasti tällä hetkellä ole ja esim. kaupan osuus ruuan hinnoissa on kasvanut kohtuuttomasti. Suomalainen ruoka tulee suomalaiselta maatilalta ja tuottaja ei voi tuottaa ilman palkkaa. Arvostetaan suomalaista ruokaa ennen kuin se on myöhäistä!
Tämä adressi suomalaisen ruuan puolesta luovutetaan ministeri Jari Koskiselle, kun siinä on 10 000 nimeä!
Saimmeko pääministerin ilmoituksen ajankohtaisesta taloustilanteesta?
Odotin kuin kuuta nousevaa, että saamme selville, mitä Euroopan kabineteissa on sovittu. Miten ministerit arvioivat kansainvälisen rahamarkkinatilanteen ja Suomen aseman. Toisin kävi. Vanha hallitusohjelmaliturgia kaikui ministerien puhujakorokkeelta. Emme saaneet tilannekatsausta vakuuksista. Onko Suomi vaikuttanut siihen tärkeimpään, mitä ihmiset haluaisivat kuulla, siihen, että kansantalouksien varat eivät jatkossa valuisi miljardivoittoja tekeville spekulanteille. Rahoitusbisnes on nykypäivänä ainoa elinkeino, jota ei veroteta lainkaan. Kaipailen jo demarien vaalien alla lupaamaa rahoitusmarkkinaveroa.
Kun kerran pelisääntöjä rahoitusmarkkinoille ei ole saatu pyydän hallitukselta vakavasti:
- älkää viekö meitä liittovaltioon. Pieni maa ei pysty vastaamaan isojen toilailuista. Ei eurobondeja.
- estäkää edes ruualla spekulointi. Ruuan hintapiikit vievät puuronkin kehitysmaan lasten lautaselta.
- varautukaa myös aikaan euron jälkeen. Valmiussuunnitelmat pahan päivän varalle ovat aina tarpeen.
Asiasta toiseen, ajankohtainen tämäkin. Saimme nähdä ennakkoon Kaurismäen Le Havre- elokuvan. Karua, oiottua ja ilmeisiä ratkaisuja. Kuitenkin haluaisin, että kaikki muukalaisvihaajat katsoisivat tämän. Ihan inhimillisyydenkin nimissä olisi joskus hyvä pystyä katsomaan asioita ihan toisesta näkökulmasta – vaikka sen maahanmuuttajan.
Keskustan kansanedustajat päästettiin irti!
Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa oli eilen tekemisen meininki. Into ja palo päästä irti kevään ankeista tunnelmista ja aloittaa räväkkä oppositiopolitiikka oli kaikkien puheissa kuultavissa. Ensimmäisenä aloitamme taiston keskittämistä vastaan. Emme jää paikoillemme vaan katsomme eteenpäin. Pienyritysten tilanteen parantaminen, kuntapalvelut ja suomalainen ruoka ovat asioita joiden eteen teemme täysin voimin töitä.
Jyrki Kataisen (kok) hallitus ei usko mihinkään hajautettuun. Ei hajautettuihin palveluihin, ei hajautettuun opetukseen, ei hajautettuun energiaan, ei ihmisten viisauteen säätytalon ulkopuolella. Keskustan mielestä paikalliset ihmiset ovat kuitenkin ainoita oikeita henkilöitä päättämään oman kuntansa asioista. Tämän merkittävän asian Kataisen hallitus haluaa unohtaa ja sivuuttaa kokonaan! Viisaus sen sijaan asuu ministerin karttapöydän ääressä, on hallituksen kanta.
Keskusta haluaa lähipalvelulain. Kuntapalvelujen pitää olla lähellä eikä hinta saa ratkaista kuka palveluja pystyy käyttämään. Olisi suotavaa, että myös hallituksessa kuunneltaisiin mitä mieltä kansalaiset ovat.
Latautuu ...
