Turvetuotanto puhuttaa
Olin kutsuttuna Saarijärvellä pidettyyn paneelikeskustelutilaisuuteen Pohjoisen Keski-Suomen turvekaavasta. Keskustelua käytiin myös yleisesti soiden ja niiden alapuolisten vesistöjen suojelusta.
Maakuntakaava saattaa koitua turmioksi monien järvien puhtaudelle, mikäli se menee sellaisenaan läpi. Turveseostuneita (suspendoituneita) vesiä virtaa jatkossa monien järvien läpi jopa monikymmenkertaisia määriä järvien tilavuuteen nähden. Siinä on monet syvänteet ja lahdet vielä mössön peitossa. Olen sitä mieltä, että meidän on parannettava vesiensuojelutoimia. Ympärysojat on otettava viimein mukaan luvitukseen. Valvontaa on tehostettava, niin, että sitä tehdään myös vaikeina ajankohtina ja ennalta ilmoittamatta. Mittaukset alapuolisiin vesiin tulee tehdä aina ennen turpeennoston alkua, niin että vesistöseurauksia voidaan tarkkailla. Tärkeää eivät ole pelkästään ravinteet vaan myös humus, joka on sekoittunut eri vesikerroksiin. Kalle Laitisen esitelmä oli hyvä. Olen kiitollinen siitä työstä mitä hän on tehnyt kiintoaine- ja humuspäästöjen selvittämiseksi sekä niiden ehkäisyn eteen. Pyytäkää ihmeessä hänet eri järjestöjen tilaisuuksiin. Tieto lisää tuskaa.
Toisaalta muistattehan, että turve työllistää 5200 henkilötyövuotta ja tuo 500 miljoonan rahavarat suomalaisille sen sijaan, että polttaisimme toiselta puolelta rahdattua kivihiiltä. 1980 -luvulla laitettiin metsätalouden päästöjä kuntoon, 1990-luvulla maatalouden, eikö nyt olisi turpeen humuspäästöjen vuoro?
Ruokaketjuun oikeudenmukaisuutta
Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä on paljon, kauppa on keskittynyttä. Se pakottaa tarjoajan nöyräksi. Suomalaisista raaka-aineista valmistetut tuotteet eivät saa kaupan sisäänostajilta juurikaan lisähintaa. Sen sijaan tiskillä hintaero ulkomaiseen on huima. On väärin, että kauppa voi tehdä kovempaa katetta kotimaisella tuotteella. Huipussaan tämä vääristymä on luomu-tuotteiden kohdalla. Viljelijä tekee työn, kauppa käärii hyödyn. Tähän täytyy tulla muutos.
Kehitysmaiden maanviljelijöiden tueksi tehty Reilun kaupan järjestelmä on erinomaisen hieno asia. Kannatan sitä itsekin ostamalla mahdollisuuksien mukaan reilun kaupan tuotteita. Myös suomalaisten viljelijöiden kohdalla on tullut tarpeelliseksi vaatia reilumpaa kauppaa ja miettiä keinoja viljelijäin aseman parantamiseksi kaupan puristuksessa. Tuottajan on saatava oikeudenmukainen osa tuotteiden hinnasta. Reilussa kaupassa raha jakautuu tasaisemmin koko ketjuun. Maatalousyrittäjän tuntipalkka oli vuonna 2010 alle neljä euroa! Usein viljelijän saama tuotteen myyntihinta ei kata tuotantokustannuksia. Kauppa saa rahaa maitopurkista enemmän kuin viljelijä. Siinä ei kauppiaan tarvitse paljon tissiä herutella.
Voidaan pohtia, onko suomalainen kauppaketju riittävän tehokas, kun se tarvitsee noin suuren osuuden tuotteen hinnasta. Haluan, että kauppa tinkii omasta osuudestaan eikä kuluttajahintoja nosteta. Kuluttajan pitäisi aiheellisesti kysyä, tarvitsemmeko koko ajan suurempia ja loistokkaampia ostosparatiiseja.
Vaikka kuluttaja tahtoisi lähi- ja luomuruokaa ostoskoriin, kysyntä ei välity nyt tuottajalle asti. Jos luomulisä menee pelkästään kaupalle, ei se motivoi viljelijää uudenlaiseen tuotantoon. Meidän tulee tukea suomalaista reilua kauppaa ja motivoida luomutuottajia antamalla se luomulisä tuottajille eikä kaupalle. Tällaista reilua kauppaa minä ja keskusta peräänkuulutamme.
Jos kaupalta ei pian tule omia toimia kilpailun tervehdyttämiseksi, kilpailuasioista vastaavan ministerin on vaadittava suurta markkinaosuuttaan väärinkäyttäviä kauppaketjuja hajotettavaksi. Suomalaisen ruuan markkinaosuus kaupan hyllyllä on raaka-aineen osalta laskenut alle 50 %:iin ja kaupan määräävä markkina-asema tulee purkaa.
Naisjohtajuus, tasa-arvo, työ ja perhe
Olin eilen Keskustanaisten Keski-Suomen piirin järjestämässä tilaisuudessa Jyväskylän pääkirjastolla. Keskustelun aiheena olivat naisjohtajuus ja lasikatot, vanhempainvapaan kehittäminen ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Minun lisäksi alustuspuheenvuoron pitivät Jyväskylän yliopiston professori Anna-Maija Lämsä ja Keskustanaisten vpj. Eija Sippola.
Alustusten jälkeen kävimme hyvän keskustelun tasa-arvosta erilaisissa asioissa. Tiesitkö, että silloin, kun jokin ala ns. ”naisistuu” palkkataso jää jälkeen yleisestä kehityksestä. Näin on valitettavasti käynyt esim. eläinlääkärin ammatissa!
Vanhemmuuden kustannusten jakamista ei vieläkään tullut hallitusohjelmaan. Tämä on todellinen häpeä.
Mielenkiintoista oli kuulla Anna-Maija Lämsän puheenvuoroa naisjohtajuudesta. Kannattaa lukea lisää
http://www.jyu.fi/economics/naisjohtajuus/Naisjohtajuuden_tutkimus.htm
”Jotta naisesta tulisi hyvä johtaja, pitää hänen säilyttää terveytensä ja välttää kroonillista väsymystä. Hänen on järjestettävä elämänsä miehen myötämielisellä avustuksella niin, että hänellä on:
a) riittävästi vapautta,
b) kunnollinen talousapulainen,
c) huvittelumahdollisuuksia,
d) normaaliset sukupuolisuhteet.
Milloin hän voi järjestää asiansa näin, voimme sanoa, että hän kehittyy varmasti hyväksi työnjohtajaksi, joka on luonteva, oikeamielinen ja suurpiirteinen. Ylitöitä ja liiallisia kotiaskareita hänen on kartettava.
(Lähde: V.A. Niininen: Sielutieteelliset ja kasvatusopilliset näkökohdat
työnjohdossa –oppikirja vuodelta 1948)
Onneksi näistä ajoista on menty harppauksin eteenpäin, mutta hauskaa luettavaa näin jälkeenpäin!
Keskustan vaihtoehto
Eduskunnassa on tällä viikolla käsittelyssä keskustan vastuullinen vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen.
Vähemmän velkaa suomalaisille – parempaa elämää vuoden jokaiselle päivälle
Keskusta tunnistaa taloudellisen tilanteen vakavuuden. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Suomen tulevaisuus asettavat valtiontaloudelle erityisiä haasteita. Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Suomi ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen seitsemän miljardin vuosivauhdilla.
Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehto Kataisen hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen perustuu kolmeen asiaan:
Keskustan vaihtoehto on vastuullisempi ja taloutta tasapainottavampi. Valtio ottaa vaihtoehdossamme joka päivä vähintään miljoona euroa vähemmän velkaa kuin Kataisen hallitus. Se on vastuullista, sillä velka on siirretty veronkorotus.
Keskustan vaihtoehto on työllistävämpi. Suomi ei selviä talouden haasteista ilman talouden kasvua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme vuosikymmenen loppuun saakka ulottuvan kasvuohjelman.
Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi. Kataisen hallitus on jakamassa kansaa kahtia muun muassa kuntauudistuksellaan. Se on leikkaamassa sieltä, missä eläminen on jo nyt vaikeampaa. Kataisen hallitus lupaa hyvää heille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.
Turvaamme palvelut työn verotuksella
Keskustan mielestä verotulot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Ihmisillä on oltava vahva käsitys verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kataisen hallitus aloitti työnsä lupaamalla kansalaisille taloustilanteeseen ylimitoitettuja veronkevennyksiä. Lupaukset katetaan velkarahalla, mikä on vastuutonta.
Keskustan veromallilla veroja kerätään sieltä, missä on maksukykyä. Keskustan työn verotuksen mallissa pienituloisempien verotus kevenee edelleen, keskituloisten pysyy ennallaan ja suurituloisten kiristyy.
Keskusta keventäisi työn verotusta 365 miljoonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän. Etenkin myllerrysten ja muutosten aikoina tarvitaan yhteisvastuuta; sille on nyt kysyntää. Veroeuroilla turvaisimme ihmisille elintärkeitä palveluja.
Maksamme velkaa kulutuksen verotuksella
Kiristäisimme myös kulutuksen verotusta, mutta oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituksen kaavailemia sähkön ja polttoaineiden veronkorotuksia. Näin huolehdimme siitä, ettei veronkiristyksillä vaikeuteta pienituloisten elämää.
Keskusta keräisi kulutusveroja 365 miljoonaa hallitusta enemmän. Veroilla hillitsisimme valtion velkaantumista.
Vahvistetaan hyvän kierrettä kurjistamisen sijaan
Verojen kerääminen ja verotuksen kiristäminen ei ole Keskustalle itseisarvo. Pelkästään verotuksen varaan tulevaisuutta ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ei voi rakentaa. Selviämme edessä olevista haasteista kestävällä tavalla vain edistämällä suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä.
Kasvun edellytyksiä on luotava joka puolelle Suomea. Valtion on panostettava teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan ja ruokaan, innovaatioihin ja osaamiseen sekä koulutukseen koko maassa. 20 000 työpaikan syntyminen lisää valtion tuloja ja vähentää menoja, mikä synnyttää lisää liikkumavaraa tuleville vuosille.
Keskustan linja on aina ollut kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa hyvän kierteellä kurjistamisen sijaan. Keräisimme yritysveroja monikansallisilta yrityksiltä 365 miljoonaa euroa ja käyttäisimme sen suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen.
Kerätyt verot on käytettävä oikeudenmukaisesti
Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Tämä näkyy etenkin siinä, mihin euroja käyttäisimme. Esityksemme hillitsee valtion velkaantumista, mutta samalla kykenemme parantamaan kuntien taloutta. Se pelastaa monta koulua, päiväkotia, vanhainkotia ja terveysasemaa sekä takaa tuhansien sairaanhoitajien, opettajien ja lastentarhanopettajien työpaikan säilymisen. Rahaa riittäisi myös kymmenien homekoulujen korjaamiseen.
Keskusta pitää edelleen kiinni siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan heikompiosaisilla. Ruuan arvonlisäveron laskun ja energiaverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi vaalimme oikeudenmukaisuutta nostamalla myös pienimmät vanhempainrahat työmarkkinatuen tasolle. Keskusta myös esittää pitkäaikaistyöttömien puolisoiden ja vanhempien työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Omaishoidontuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kädenojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erittäin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vastuullisuus itsestään ja läheisistään ei ole pelkkää sananhelinää.
Keskustan vaihtoehto lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Tämä tuo talouteen lisää liikkumavaraa kasvaneina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina. Näistä rahoista Keskusta käyttäisi puolet valtion velan lyhentämiseen ja puolet hyvinvointipalvelujen pelastamiseen.
Latautuu ...
