Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Maatila

MAATILAMME TOIMINTA

Anne traktorissa

Maatilallamme tuotetaan laadukasta highland-lihaa ja huolehdimme ympäristöstä kestävän kehityksen mukaisesti; maa, vesi ja ilma tulee jättää seuraaville sukupolville yhtä hyvässä kunnossa kuin sen itsekin olemme saaneet.

Pohjaamme toimintamme seuraaviin arvoihin:

• Toimimme eettisesti. Emme tule käyttämään geenimanipuloitua rehua tai hormoneja ja hoidamme eläimiämme hyvin.

• Huolehdimme kestävästä kehityksestä. Varastoimme lannan ja virtsan ympäristötukien mukaisesti ja jätevesille on panospuhdistamo. Vesistöön rajoittuvilla lohkoilla on suojakaistat, lannoitamme maanäytteiden osoittaman tarpeen mukaan ja käytämme kasvinsuojeluaineita harkitusti. Pidämme yllä luonnon monimuotoisuutta. Teemme riistanhoitotyötä.

• Pyrimme kannattavaan toimintaan, jossa me ja eläimemme voivat hyvin.

• Suosimme kotimaista aina kun mahdollista.

Mielestämme karjatalous on parasta peltojen hyötykäyttöä. Aloittaessamme vuonna 1991, oli tilallamme 12 lypsylehmää ja maitokiintiö 50 000 litraa. Teimme laajennusinvestoinnin vanhaan navettaan ja välillä tuotimme maitoa n. 250 000 litraa. Halusimme hoitaa eläimemme yksilöinä silloinkin, kun eläinmäärämme oli suurimmillaan.

Näin myös nyt, kun Rikun allergian vuoksi jouduimme vaihtamaan tuotantosuuntaa lypsykarjasta ylämaannautoihin eli highlandereihin. Se oli minulle henkilökohtaisesti raskasta, sillä koko elinaikani meillä on ollut lypsykarjaa. Saimme viime keväänä 25-vuotis laatupalkinnon parhaan E1-luokan maidon tuottamisesta. Lehmämme siirtyivät robottitilalle ja minulle tuli kyynel silmään uuden isäntäväen ihanasta tekstiviestistä. Toivon kaikille Suomen maidontuottajille voimia jatkoon. Teen työtä puolestanne, sillä jos te jaksatte, suomalainen kuluttaja voittaa.

 

Anne ja lehmät

RAKKAUDESTA KARVAPÄIHIN

Ylämaan nautoihin tutustuimme Rikun kanssa ensimmäistä kertaa kihlajaisreissullamme Skotlannissa 1989. Ajattelimme, että jos nuo karvaiset hellyyttävät otukset pärjäävät siellä Skotlannin nummien tuulessa ja tuiverruksessa, ne varmaan pärjäisivät Suomessakin. Ihan pioneeriksi emme kerenneet, mutta aloittelimme harrastelijamaisesti jo vuonna 2004. Tuolloin ensimmäinen emolehmä, Helmi, tuotiin hevosvaunulla meille ja kasvettuaan hän sai seurakseen sonni Cooperin. Nykyään meillä on 30 ylämaan nautaa, joista kymmenen emoa. Syötämme ne 100 % oman tilan heinillä.

Emolehmät poikivat vuosittain vasikan, joka elää emon rinnalla noin 8 kuukautta käyttäen kasvamiseensa emolta saatua maitoa. Tämän jälkeen vasikat vieroitetaan ja lihaksi kasvatettavat yksilöt siirretään toiselle laitumelle. Puhdasrotuinen ylämaankarjan sonni on teuraskypsä n. 3 vuoden iässä.

Helmi ja kumppanit siis laiduntavat vapaasti ympäri vuoden. Ne saavat lisäheinää silloin, kun laitumet eivät riitä tai ne ovat jäässä. Ylämaankarjan kasvatuksessa säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu luovat omia haasteitaan, mikä täytyy huomioida laidunalueiden sekä makuu-, ruokinta- ja juomapaikkojen suunnittelussa:

• Eläinten saatavilla on oltava sulaa juomavettä.
• Eläimillä tulee olla riittävä suoja epäsuotuisia olosuhteita vastaan.
• Ruokintapaikat on järjestettävä niin, etteivät eläimet missään sääolosuhteissa tarpeettomasti likaannu.

On mukavaa, kun turistit kesäisin pysähtyvät ottamaan valokuvia tai antamaan leipäpalan naudoillemme, jotka tulevat kutsusta portille. Tässä on erään ohikulkijan otos emolaitumelta.
haikut

TUOTANNON EETTISYYS

Entäpä hiilijalanjälki. Nauta aiheuttaa eittämättä kasvihuonekaasupäästöjä. Märehtijöistä saatavien kotieläintuotteiden käyttöä puoltaa se, että meidän pohjoisessa ilmastossamme peltoja voidaan hyödyntää paremmin monivuotisina nurmina. Myös arvokkaita luonnonlaitumia voidaan hyödyntää rehuna. Se turvaa luonnon monimuotoisuutta. Märehtijöiden osalta nurmirehun hyödyntäminen kuuluu viljoja paremmin lajinmukaiseen ruokintaan. Eläimemme ovat vapaana ja moni, joka on sanonut haluavansa syödä vain onnellisen eläimen lihaa, on todennut, että highland-lihamme sitä varmasti on.

LIHAN LAATU

Ylämaankarjan pihvilihan vahva maku, ns. riistan maku, syntyy siitä, että ruokinta perustuu laiduntamiseen ja korsirehuun. Pitkä kasvatusaika on myös merkityksellinen. Eläimen vapaa liikkuminen ja luontainen aktiivisuus aina teuraskypsyyteen asti muokkaavat sen omaa rasvakudosta pehmeäksi, parantaen highland cattle -naudanlihan makua ja mureutta.

KOMMELLUKSIAKIN ON OLLUT

Joskus suurpedot ajavat sonnit matkoihin tai voivathan sonnit päättää karata ihan huvikseenkin, vaikkapa haistaessaan toiselta laitumelta hiehon. Jyhkeät petoaidat pitävät tosin nykyään nautamme omalla laitumellaan. Kerran poliisi oli pysähtynyt aitauksen kohdalle kun valtavat sarvipäät olivat maantiellä. He eivät uskaltaneet poistua autosta, vaan soittivat meille. Kylän pojat sattuivat paikalle ja tiesivät, että lauhkeat eläimet on helppo saada houkuttelemalla takaisin hakaan. He aukaisivat portin ja kutsuivat karjan aitaukseen. Olivat muuten pojat aika miehellään tapahtuman jälkeen.
haikut lumessa
TILAN RAKENNUKSET JA KONEET

• Asuintalo on entinen kansakoulu, rakennettu v. 1928 ja peruskorjattu v. 1986.
• Parsinavetta 400 m2, rakennettu v. 1976, laajennettu v. 1998, on toistaiseksi tyhjillään.
• Varastoaitta rakennettu v. 1934, katettuja latoja eri peltolohkoilla, yksi olkikattonenkin.
• Traktorit Suolahden tehtaalla valmistettua laatutyötä, valtaosa koneista yhteiskäytössä naapureiden kanssa. Se alentaa kustannuksia. Käytämme myös urakointia.

ELÄIMET

• 30 ylämaan nautaa, Highland Cattle
• kissat Pirkko ja Riesu
• koira Jalo

http://www.highlandcattle.fi/

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu