Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Anne Kalmari

Sivu 1 / 9412345»

Luontomme ja maaseutumme tarvitsevat huolenpitäjiä

Lauantaina 26.9. sata päivää ennen satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin Suomen luonnon päivää erilaisissa tapahtumissa koko maan laajuisesti. Koko maata ja puhdasta luontoamme onkin syytä juhlistaa – tänään ja joka päivä liikkumalla luonnossa roskattomasti ja kunnioituksella ja valitsemalla kaupoista kotimaisia tuotteita ruokakoriin.

Kuluttajien valinnat ja mieltymykset vaihtelevat ajan myötä ja ne vaikuttavat siihen, mitä milloinkin kaupoista kysytään.  Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari haluaakin rohkaista viljelijöitä tuottamaan sitä, mitä kuluttajat tahtovat. Kotimainen lähiruoka on monen toivelistalla – härkäpapu, tattari, speltti, gluteeniton kaura ja kaikki luomutuotteet ovat kauppalistalla yhä useammin – näitä siis Suomessa tulisi myös kysynnän mukaan tarjota.

Kaikilla tuottajilla ei ole mahdollisuutta investoida miljoonanavettoihin, mutta lähiruoan arvostus voi tuoda mahdollisuuden myös erikoistumiselle ja pienimuotoisemmalle toiminnalle. Tästä esimerkkinä vaikkapa Muuramessa sijaitseva luomulammastila, joka järjesti avoimien ovien päivän lauantaina yhdessä 35 muun luomutilan kanssa ympäri Suomen. Tuotantolaadun vaihto on joskus viisas valinta, maatilojen on elettävä ajassa. 

– Kannustan maatiloja ketteryyteen, jotta kuluttajien suosimiin tuotteisiin riittäisi kotimaisia raaka-aineita, Kalmari toteaa.

Hän innostaa terveeseen ylpeyteen ja röyhkeyteen markkinoinnissa. Kalmari vaatii myös, että maaseuturahoitus voisi paremmin huomioida pienet ja monimuotoiset yksiköt. Tuetut investoinnit ovat yhtä merkittäviä monimuototiloille kuin isoille tuotantoyksiköillekin. 

Anne Kalmari (kesk)

Kansanedustaja, Maa-ja metsätalousvaliokunnan pj. 

TIEDOTE: Suomalaisen juomaveden vientiä vauhditettava

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk) kertoi valiokunnan kantana, että juomaveden viennin verotusta pitäisi pohtia. Esitys perustuu valtioneuvoston ruokapoliitiiseen selontekoon.

– Suomeen tuodaan merkittävästi enemmän pakattua vettä kuin sitä viedään. Valiokunta painottaa, että pitäisi selvittää ja ratkaista verotukseen ja hallinnollisiin esteisiin liittyvät ongelmat, jotka vaikeuttavat korkealaatuisen suomalaisen veden vientiä, Kalmari totesi.

Valiokunta kiinnittää huomiota vedensaannin ohella myös maailman muuhunkin ruokahuoltoon.

– Parin vuosikymmenen päästä pallollamme on 8,5 miljardia ihmistä, jotka tarvitsevat vettä, ruokaa ja energiaa. Ne pitää tuottaa rajallisia luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen ilmastonmuutos ja muut haasteet huomioiden.

Kalmari muistutti, että suomalaiselle kansantaloudelle ruoka-ala tuottaa yhdeksän prosenttia maamme arvonlisäyksestä. Hänen mukaansa suomalaisen ruokajärjestelmän kirkkaita vahvuuksia ovat ruuan puhtaus, jäljitettävyys ja turvallisuus. Esimerkiksi antibioottien käyttö tuotantoeläintä kohden on maassamme Euroopan alhaisimpia.

Alkutuotannon säilyminen Suomessa on Kalmarin mukaan täysin välttämätöntä sekä huoltovarmuudelle että elintarviketeollisuudelle. Ruoka-ala työllistää lähes 350.000 suomalaista.

Kalmari:Kaikkien puolueiden mepit toimimaan Keskustapoliitikkojen tavoin Suomen metsien hyväksi

Hankasalmen maaseutupäivässä 14.7.2017 puhunut Kalmari kiittele oman puolueensa toimintaa metsienkäytön hyväksi tehdystä EU-vaikuttamisesta, mutta kannustaa kaikkien puolueiden meppejä ja kansanedustajia samalle asialle. Erityisesti kokoomuksen ja vihreiden haluaisin ymmärtävän, että tässä LULUcf päätösissä on kyse miljardiluokan asoista ja koko biotalouden mahdollistamisesta.

Keskusta on vaikuttanut  aina pääministeritasoa myöten. Metsien ilmastokohteluun haetaan järkevämpää mallia nyt alkaneella Viron puheenjohtajakaudella. Tavoite on malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi.

EU:n ympäristövaliokunnassa voitti Raportööri Norbert Linsin (EPP) ehdotus jonka mukaan metsien käyttöä verrataan yksinomaan siihen, miten metsiä on viime vuosikymmenellä käytetty.

Esim. Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65%:sta, tulisi Suomen vähentää päästöjään vielä nykyistäkin enemmän tai ostaa metsänsä jo aikaa sitten hävittäneiden maiden nyt metsityksestään saamiaan yksiköitä.

Tämä ei oikeudenmukaista eikä huomioi metsien hoitoon liittyvää monien vuosikymmenten aikajännettä. Ympäristövaliokunnan päätös perustuu malliin, jossa metsien käyttöä tulevaisuudessa verrataan vuosien 2000‒2012 tasoon. Hakkuiden määrä oli taantuman vuoksi  kyseisellä ajanjaksolla Suomessa nykytasoa pienempi.

Jos historiaa katsotaan riittävän pitkälle taakse, tulisi metsänsä hakanneiden Euroopan maiden vertailutasoksi aika, jolloin ne eivät olleet vielä metsiään hävittäneet.

Suomen metsien puumäärä on kasvanut 1960 luvun alun 1,5 mrd kuutiosta 2,5 miljardiin kuutioon. ( Luken uusin metsien inventointi). Meidän metsiemme kasvu on nyt historiallisen korkealla tasolla, mutta se ei jatku, ellei nuoria metsiä voi jatkossakin kannattavasti harventaa, toteaa Kalmari

Kun valmistetaan pitkäikäisisiä tuotteita puusta tarvitaan tukkipuuta. Sitä ei synny ilman metsänhoitotyötä. Ensiharvennusrästejä on 1 000 000 hehtaaria. Tästä riittää puuta niin uuden sukupolven tuotteisiin kuin selluksi ja energiaksikin. Parempi käyttää puuta kestävästi kuin lahottaa se metsiin, selventää Kalmari

Lisätiedot: Anne Kalmari, maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja kesk. P.050-5122084

 

Puhe Euroopan neuvoston yleiskokouksessa

Honoured chairman  of the assembly and fellow representatives

Freely democratic institutions, their trustworthy functioning and the accountability are key factors in a state or organization that wishes to be recognized democratic. In this assembly we often hear, how rule of law, democracy and human rights are our guidelines, and yet we have not properly and honestly looked into the mirror. It is about a time, that accountability and trustworthiness will be taken seriously in the Council of Europe and all it’s operating bodies!

Corruption, disqualification, conflict of interest issues or other severe violations of elected officials must be taken seriously and not brushed away. It is clear, that the openness and zero tolerance to corruption should be the ground rule for all democratically elected position holders. This, however, should be written down – not just assumed – and therefore I warmly support the rapporteur Ms Maury Pasquier’s report to make the suggested amendments to Rules of Procedure to ensure consequences for lack of trust or inappropriate behavior.

In addition I would like to remind, that prevention and monitoring are key factors supporting equal standards for everyone involved. In Finland we have a clear system of reporting all financial support that is offered and given to us.  This also includes benefits without monetary exchange. The open reporting system reminds everyone involved, that opinions and decisions cannot be bought in a democratic state or institution.

We all as democratically elected representatives, must take this matter seriously. We must ensure, that if the trust of an elected official is lost, there must be serious consequences to ensure that the position is at stake. Prevention as well as implications of condemned deeds are much needed.

Maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja: Metsästyslaki muuttuu selkeämmäksi ja toimivammaksi

TIEDOTE 8.6.2017

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari on tyytyväinen metsästyslakiin tulevista muutoksista.

”Nyt uudistetulla lainsäädännöllä poistetaan monin osin turhaa byrokratiaa ja tarkennetaan lakia havaittujen ongelmakohtien osalta” Kalmari linjaa

Esimerkiksi haittalintujen poisto maatalousmaalta onnistuu jatkossa ilmoitusluontoisesti – mikä ilahduttaa erityisesti marjanviljelijöitä, joilla on aiempina vuosina menneet marjat linnuille ennen poistoluvan myöntämistä.

Haittalinnuista myös koko Suomeen levinnyttä ja runsaslukuiseksi yleistynyttä naakkaa esitetään jatkossa metsästettäväksi lajiksi, mikä on ollut monien pitkäaikainen toive.

Myös metsästysaseiden kuljettaminen helpottuu. Jatkossa todetaan laissa tilanteet, joissa aseen kuljetus on sallittu. Vain näistä poiketessa tarvitsisi hakea erillistä lupaa.

”Kun nyt lakimuutoksella samalla yhtenäistetään myös hirvilupa-alueita sirpaleisista vähintään 1000 hehtaarin aloiksi, parannetaan tällöin metsästyksen turvallisuutta ja onnitumista” toteaa Kalmari, ja lausuu samalla kiitokset asiantunteville riistanhoitajille jotka metsästyksen ohessa huolehtivat kantojen hyvinvoinnista.

Ongelmatapausten vähentämiseksi lakia esitetään muutettavaksi siten, että jatkossa haaskanpito on lähtökohtaisesti kiellettyä. Yleistynyt ja villiintynyt haaskanpito on saanut erityisesti karhujen käytöstä muuttumaan ihmistä pelkäämättömiksi, mikä ei ole edesauttanut ihmisen ja karhun sopuisaa yhteiseloa. Jatkossa tilanne toivottavasti paranee ja saloillamme on turvallista tilaa sekä ihmisille, että karhuille, puheenjohtaja Kalmari summaa.

Kalmari on myös mielissään siitä, että valiokunnan mietintö oli yksimielinen. Hän antaa kiitoksen koko valiokunnalle asiantuntevasta ja hyvästä käsittelystä.

Sivu 1 / 9412345»

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu