Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

bioenergia

Liikenneruuhka keskellä korpitaivalta!

Ohhoh, pitääkö tässä todellakin hidastaa melkein kävelyvauhtiin! Ja nyt sitten jäätiin vielä liikennevaloihinkin keskellä metsätaivalta!

Tiekarhut ovat nykyään äärimmäisen harvinainen laji

Moni teillä liikkuva on huomannut, että tietöitä on tänä kesänä työn alla enemmän kuin pitkään aikaan. Toivottavasti et piittaa pienistä viivytyksistä, vaan hidastat ja ennemminkin nautit laadukkaan työnteon ihailusta odotellessasi, sillä tieverkkomme todella huutaa kunnostusta. Höyryävät koneet asfaltilla ja jopa kontiotakin harvinaisemmat ilmestykset sorateillä – tiekarhut, ovat kauan odotettuja nähtävyyksiä. Korjausvelkaa hallituskauden alkaessa oli yli kaksi miljardia. Kuromme sitä umpeen tällä hallituskaudella 600 miljoonalla, josta Keski-Suomen osuus on noin 20 miljoonaa euroa. Tätä korjausvelan lisämäärärahaa käytetään maakunnassamme erityisesti alempiasteisten teiden kunnostamiseen. Tämän lisäksi Keski-Suomen perusrahoituksen vuotuinen osuus, 28 miljoonaa euroa käytetään tavalliseen tapaan tiestön perusylläpitoon ja parantamiseen.

Työtä on jatkettava määrätietoisesti, sillä huonoon kuntoon päässeiden teiden korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin kunnossapitotoimet. Nyt työtä tehdään kantateillä 4, 9, 18, 23, 69 ja 77 – monelle meistä tuttuja ja usein alla olevia tienumeroita! Vielä riittää tekemistä tulevaisuudessakin ja pelkkä monttupaikkaaminen ei enää riitä, vaan tiet on saatava asianmukaiseen laadukkaaseen peruskorjaukseen! Sorateillä kalusto on usein liian keveää monttujen kunnolliseen tasoitukseen. Oli suuren mittaluokan virhe myydä tiekarhut pilkkahintaan Viroon aikoinaan.

Olen kuitenkin iloinen siitä, että saimme hallitusohjelmassa kaivettua tämän lisärahoituksen tiehankkeille. Biotaloudelle tärkeitä alempiasteista tieverkostoa ja yksityisteitä laitetaan vihdoinkin kuntoon koko Suomessa. Rahan etsiminen tässä taloustilanteessa ei ollut helppoa, mutta on selvää, että nämä investoinnit tukevat työllisyyttä. Bitin ja tukkirekan pitää pystyä kulkemaan kivuttomasti. Kun tuotteet liikkuvat ulos yrityksistä, metsistä ja pelloilta, saadaan aikaan talouskasvua ja kohennetaan asumisen edellytyksiä. Bioenergian kasvavalla hyötykäytöllä edesautetaan myös Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden toteutumista.

Jotkut keskittämistä ihannoivat ihmiset pitivät turhana 30 miljoonan euron satsausta yksityisteihin. Täytyy kuitenkin muistaa, että he, jotka hoitavat tiensä itse, maksavat lystistä vielä 18 miljoonaa euroa valtiolle arvonlisäveron muodossa. Kiinteistöveron vastineeksi toisille hoidetaan julkisilla varoilla asfaltti kotiportille asti. Olenkin pohtinut, eikö kiinteistöveroon pitäisi tulla huojennus niiden osalta, jotka eivät asu taajamissa ja saa samaa palvelua?

Perusparannusten yhteydessä huomioidaan nykyään myös enenevässä määrin monenlaiset tienkäyttäjät: esimerkiksi hitaammin liikkuvat mopot, mopoautot ja pyöräilijät. Hurjasti lisääntynyt maantiepyöräilyharrastus on turvallisempaa kaikille osapuolille, kun tien suunnittelussa on ajateltu muitakin kuin autoilijoita. Jyväskylä on saanut tästä huomioonottamisesta erityiskiitosta tullessaan nimitetyksi vuoden 2016 Suomen pyöräilykunnaksi. Toivon mukaan tämä kannustaisi koko maakuntaa pyöräily-ystävällisempiin käytäntöihin.

Meihin kansanedustajiin voi olla yhteyksissä, ja viemme tietoa tarvittavista tiehankkeista eteenpäin. Lisäksi haluan kannustaa soittamaan huonokuntoisista teistä tienkäyttäjän linjaan. Soitto tutulle tiemestarille ei rekisteröidy mihinkään, mutta mitä useampi soittaa tienkäyttäjän linjalle, sitä todennäköisemmin asia hoituu. Pistäkäähän talteen tienkäyttäjän linjan numero 02002100.

Tiehankkeet tukevat Keskustan vaaleissa antamaa lupausta koko Suomen kehittämisestä, mutta kaikki ei tule kuntoon kerralla. Odotettavissa on siis matkantekoa hidastavia tietöitä myös tulevaisuudessa, mutta tämähän on tietenkin vain hyvä asia!
Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

Metsät tykkäävät, että niitä käytetään!

Sekä asiantuntijakuuleminen että käsittely ja yhteinen mietintö metsäselonteosta maa- ja metsätalousvaliokunnassa oli hyvin yksimielinen ja eteenpäin katsova sekä rakentava. Eduskunnan täysistuntokäsittelyssä ja muissa eri yhteyksissä tuntui kuitenkin, että esimerkiksi kokoomuksella on aika monensuuntaista ja osin ristiriitaistakin mielipidettä ollut niin suojelu-, vero- kuin siitä asiasta, että onko metsätalous tulevaisuutta vai menneisyyttä.

Muistetaan kuitenkin, että metsät tykkäävät, että niitä käytetään. Maa- ja metsätalousvaliokunta yksimielisesti linjasi sen, että ainespuun hakkuita voitaisiin kasvattaa 15-20 miljoonaa kuutiometriä vuositasolla ja jopa kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö energiaksi. Keski-Suomen maakunta, sen metsäteollisuus, metsäsektori on käyttänyt tällä hetkellä 4 miljoonaa kuutiota kotimaista puuta ja 0,5 miljoonaa kuutiota Venäjältä tuotua puuta. Nyt Metsä Groupin investointi Äänekoskelle tuplaa tuon puunkäytön, kun yksin kuitupuun käytön määrä nousee sinne lähelle 5:tä miljoonaa kuutiota. Ja sen lisäksi tulee vielä tietenkin tukkipuu ja ohessa bioenergiaksi kelpaavaa puuta. Tämä ei voi olla näkymättä siinä, että metsätiet eivät kanna, alempiasteiset tiet eivät kestä. Jo mitat ja massat -laki sai aikaan sen, että teiden kunto tulee rapistumaan entistä nopeammin. Nyt pitää ymmärtää, että tarvitsemme Keski-Suomeen kunnon päätieverkon. Rekkoja kulkee edestakaisin Äänekoskelle investoinnin jälkeen n.300. Se on huikea määrä! On aivan mahtavaa, että metsäteollisuus uskoo biotuotealaan.

Ei riitä, että rekka kulkee vaan myös bitti pitää saada liikkeelle. Jos tieto ei sinne metsäkoneen ohjaamoon liiku, ei liiku puukaan eteenpäin. Eli on ensiarvoisen tärkeää, että tietoverkko, mitä maaseutu tarvitsee, turvataan. Ja nimenomaan laajakaistayhteys kiinteällä verkolla.

Yhä useammin EU vaikuttaa meidän metsäpolitiikkaamme ikään kuin keittiön kautta, ilmastopolitiikan kautta. Seuraavana meille on tulossa pienhiukkasiin kohdistuvaa säätelyä EU:sta.Tarkoitusperät ovat varmasti hyviä. Ajatellaan, että kaupungit eivät savusumutu, sinne ei tule smog-sumua. Tarkoitusperät on valitettavasti katsottu vain suurten keskusten näkökulmasta. On aivan älytöntä, jos alamme säädellä puunpolttoa siten, että normaalit lämpölaitokset tai normaalit kattilat pienemmissä yksiköissä eivät oikeastaan millään ilveellä tällaiselle säätelyn tasolle sitten pääsisi. Siinä teemme ilmastolle todella ison karhunpalveluksen, sillä kuitenkin puu on huomattavasti kestävämpi energianlähde kuin monet fossiiliset polttoaineet.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu