Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

budjetti

Kalmari on mielissään tämän päivän lomituspäätöksistä!

TIEDOITE 5.11.2015

Julkaisuvapaa heti.

”Vaikuttaminen kannatti. Minulla on nyt parempi mieli. Kiitos taustoituksesta ja luottamuksesta kuuluu kaikille viljelijöille sekä MTKlle. Esitys tuli sosiaali-ja terveysministeriöstä vähän puskista. Oli tärkeää, että jo hallitusohjelmaa tehdessä oli tehty linjausta siitä, että säästöihin luetaan myös viljelijämäärän vähenemä.” toteaa Kalmari.

Ministeri Rehula teki hyvää työtä. Lausunnolla oleva esitys ei mene maaliin. Se oli täysin kohtuuton. Nöyryyttävyyden huippu oli, että kotieläinten hoitaja ei olisi saanut edes läheisen hautajaisiinsa sijasapulomittajaa. Huomionarvoista on, että yksikään eläinsuojelujärjestö eikä eläinasiamies välittänyt asiasta, ihmettelee Kalmari.

Lomittajille olisi tullut mittavia irtisanomisia ja viljelijöiden jaksaminen olisi vaarantunut. Tämä olisi ollut eläinten suojelunkin kannalta tuhoisaa. Ilman vapaata ei kukaan jaksa tehdä työtä loputtomiin.

Lomitusleikkaukset suoraan viljelijöiltä pienentyivät 20 miljoonasta neljään. Vähennyksestä 15 miljoonaa toteutuu tilojen ja tätä kautta lomituksen tarpeen vähenemisen kautta. Neljän miljoonan euron säästöt saadaan järjestelmän sisältä lainsäädäntömuutoksilla. Lomituspalvelujen hallintomenoihin varattua määrärahaa nipistetään yhdellä miljoonalla eurolla.

Hallitus esittää, että maatalousyrittäjän vuosilomalomitus säilyisi maksuttomana ja sitä saisi jatkossakin 26 päivää kalenterivuodessa. Maatalousyrittäjä saa sijaisapua lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten sekä maanpuolustusvelvollisuuksien hoitamista varten kuten nykyisinkin.

Lomituspalveluihin tulee muutoksia ja kokonaisuudistus lähtee liikkeelle. Uudistus täytyykin tehdä, vaatii Kalmari.
Lisätiedot: Anne Kalmari, 050 512 2084

Keskustan vaihtoehto

Eduskunnassa on tällä viikolla käsittelyssä keskustan vastuullinen vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen. 

Vähemmän velkaa suomalaisille – parempaa elämää vuoden jokaiselle päivälle

Keskusta tunnistaa taloudellisen tilanteen vakavuuden. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Suomen tulevaisuus asettavat valtiontaloudelle erityisiä haasteita. Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Suomi ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen seitsemän miljardin vuosivauhdilla.

Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehto Kataisen hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen perustuu kolmeen asiaan:

Keskustan vaihtoehto on vastuullisempi ja taloutta tasapainottavampi. Valtio ottaa vaihtoehdossamme joka päivä vähintään miljoona euroa vähemmän velkaa kuin Kataisen hallitus. Se on vastuullista, sillä velka on siirretty veronkorotus.

Keskustan vaihtoehto on työllistävämpi. Suomi ei selviä talouden haasteista ilman talouden kasvua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme vuosikymmenen loppuun saakka ulottuvan kasvuohjelman.

Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi. Kataisen hallitus on jakamassa kansaa kahtia muun muassa kuntauudistuksellaan. Se on leikkaamassa sieltä, missä eläminen on jo nyt vaikeampaa. Kataisen hallitus lupaa hyvää heille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

Turvaamme palvelut työn verotuksella

Keskustan mielestä verotulot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Ihmisillä on oltava vahva käsitys verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kataisen hallitus aloitti työnsä lupaamalla kansalaisille taloustilanteeseen ylimitoitettuja veronkevennyksiä. Lupaukset katetaan velkarahalla, mikä on vastuutonta.

Keskustan veromallilla veroja kerätään sieltä, missä on maksukykyä. Keskustan työn verotuksen mallissa pienituloisempien verotus kevenee edelleen, keskituloisten pysyy ennallaan ja suurituloisten kiristyy.

Keskusta keventäisi työn verotusta 365 miljoonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän. Etenkin myllerrysten ja muutosten aikoina tarvitaan yhteisvastuuta; sille on nyt kysyntää. Veroeuroilla turvaisimme ihmisille elintärkeitä palveluja.

Maksamme velkaa kulutuksen verotuksella

Kiristäisimme myös kulutuksen verotusta, mutta oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituksen kaavailemia sähkön ja polttoaineiden veronkorotuksia. Näin huolehdimme siitä, ettei veronkiristyksillä vaikeuteta pienituloisten elämää.

Keskusta keräisi kulutusveroja 365 miljoonaa hallitusta enemmän. Veroilla hillitsisimme valtion velkaantumista.

Vahvistetaan hyvän kierrettä kurjistamisen sijaan

Verojen kerääminen ja verotuksen kiristäminen ei ole Keskustalle itseisarvo. Pelkästään verotuksen varaan tulevaisuutta ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ei voi rakentaa. Selviämme edessä olevista haasteista kestävällä tavalla vain edistämällä suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Kasvun edellytyksiä on luotava joka puolelle Suomea. Valtion on panostettava teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan ja ruokaan, innovaatioihin ja osaamiseen sekä koulutukseen koko maassa. 20 000 työpaikan syntyminen lisää valtion tuloja ja vähentää menoja, mikä synnyttää lisää liikkumavaraa tuleville vuosille.

Keskustan linja on aina ollut kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa hyvän kierteellä kurjistamisen sijaan. Keräisimme yritysveroja monikansallisilta yrityksiltä 365 miljoonaa euroa ja käyttäisimme sen suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Kerätyt verot on käytettävä oikeudenmukaisesti

Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Tämä näkyy etenkin siinä, mihin euroja käyttäisimme. Esityksemme hillitsee valtion velkaantumista, mutta samalla kykenemme parantamaan kuntien taloutta. Se pelastaa monta koulua, päiväkotia, vanhainkotia ja terveysasemaa sekä takaa tuhansien sairaanhoitajien, opettajien ja lastentarhanopettajien työpaikan säilymisen. Rahaa riittäisi myös kymmenien homekoulujen korjaamiseen.

Keskusta pitää edelleen kiinni siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan heikompiosaisilla. Ruuan arvonlisäveron laskun ja energiaverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi vaalimme oikeudenmukaisuutta nostamalla myös pienimmät vanhempainrahat työmarkkinatuen tasolle. Keskusta myös esittää pitkäaikaistyöttömien puolisoiden ja vanhempien työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Omaishoidontuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kädenojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erittäin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vastuullisuus itsestään ja läheisistään ei ole pelkkää sananhelinää.

Keskustan vaihtoehto lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Tämä tuo talouteen lisää liikkumavaraa kasvaneina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina. Näistä rahoista Keskusta käyttäisi puolet valtion velan lyhentämiseen ja puolet hyvinvointipalvelujen pelastamiseen.

 

 

Budjettisi rankaisee yrittäjiä, Urpilainen!

Kun leikitte Euroopan kentillä eurolla, unohditte turvata kotimaisen menestymisen edellytykset! En ymmärrä edes mitä autuutta prosentin talletus Kreikalta Suomen 30 miljardin Eurooppa-vastuisiin nähden olisi tuonut. Sen sijaan olette menossa nöyränä kohti liittovaltiota. Euroopan kabineteissa unohditte suomalaiset yrittäjät! En voi tulla muuhun lopputulokseen, kun tarkastelen talousarvioehdotusta.

Suurimmalla osalla suomalaisia yrittäjiä verotus kiristyy. Pääomatuloveroa aiotaan nostaa kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron pääomatuloista vero olisi 32 prosenttia. Ovatko ne velkaiset yrittäjät ja viljelijät, jotka koettavat kuolettaa miljoonalainoja ansainneet korotetun pääomatuloveron? Haluan muistuttaa, että he lyhentävät niitä lainojaan verotetusta tulosta. Kaikki Suomen avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet, samoin kuin maa- ja metsätalousyritykset ovat pääomaverotuksen piirissä. Hyvin usein pääomaverotus on jo nykyisellään ansioverotusta kireämpää. Yhteisöveron alentaminen ei vaikuta näiden yritysten toimintaan tippaakaan. Olen erityisen huolissani yrityksistä, jotka sijaitsevat pitkien etäisyyksien päässä. Kuljetusyrityksille tulee myös kovat ajat, kun polttoainevero nousee.

Maataloudelle tulee erityiset polttoaine- ja sähköverojen kiristykset.  Maatalousyrityksiä halutaan rankaista vielä tukien leikkauksella. Viljelijätuista otetaan 40 miljoonaa euroa ja muut vähennykset maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalasta ovat yli 130 miljoonaa euroa. Miksi kannattavuuskriisissä kamppailevia tiloja kohdellaan näin? Heti romutettiin hallitusohjelman kaunis lause jossa todetaan, että hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi. Se olikin liian kaunista ollakseen edes unelmahöttöä!

Suomalaisia pienyrittäjiä ei kiinnosta niinkään yhteisöveron taso. Tärkeä on se kokonaisveroaste, joka kohdistuu tuloon, jonka yrittäjä ottaa yrityksestä itsensä ja perheensä elättämiseen. Ääritapauksessa yrittäjän yhteenlaskettu veroaste (yhteisövero + osinkovero) voi nousta lähes kolme prosenttiyksikköä.

Kun perintövero kiristyy, yritysten sukupolvenvaihdokset vaikeutuvat.

Kasvu ei synny toiveajattelulla. Kannustavuus kaikkeen yrittämiseen puuttuu, mutta mitä muuta Kataisen sosialisti hallituksen esitykseltä voisi odottaakaan. Olen samoilla linjoilla kuin Suomen Yrittäjät. Kun työmarkkinoiden rakennemuutosta ei voitu tehdä, on todennäköistä, että varsinkin tuotannollisten työpaikkojen häviäminen Suomesta jatkuu, he pelkäävät.

Yrittäjien entinen pj. Eero Lehti totesi hallitusohjelmakäsittelyssä, ettei ole löytänyt hallitusohjelmasta mitään positiivista yrittäjien kannalta. En oikein kykene löytämään tästä budjettiesityksestäkään.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu