Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

hallitus

Sivu 1 / 212

Ajatuksia naisista ja heidän asemastaan osuustoiminnassa

Ehdotin eduskuntaan osuustoiminnan äitiä Hedvig Gebhardia ja naisten asemaa käsittelevän juhlaseminaarin järjestämistä, ja se piettiinkin maaliskuun 2017 alussa Eduskunnan naisverkoston ja Pellervo-seuran voimin.

Siinä samalla tuli itsekin tsekattua mikä on naisten asema isoimmissa osuuskunnissa. Alueellisella tasolla ihan kohtuullinen, valtakunnan tasolla edustajistoissa ei enää oikein nieltävissä. Metsäliitolla, Valiolla, OP:lla ja SOK:lla naisia löytyi edustajistoissa vaihtelevasti noin 15% ja jopa yli 50%:in välillä. Kun mennään valtakunnantasolle, määrät putoavat. Hallintoneuvostoissa naisten osuus vaihtelee 7-29% prosentin välillä ja kahden näistä hallituksista ei heitä löydy yhtään! Tuntuu, että naisen täytyy olla kaksin verroin parempi kuin mies, päästäkseen merkittäviin asemiin.

Eikö osuuskunnille itselleenkin olisi hyväksi saada tasa-arvoisempi päättäjäkunta? Ovathan omistajatkin molempia sukupuolia?

Mikä sitten avuksi? Naisia tulee kannustaa päätöksentekoon. Usein vastaan tulee sama asia kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Osaanko tarpeeksi? Ehdinkö perehtyä? Onko mielipiteelläni arvoa? Nyt naiset itsetuntoa kehiin! Monesti naisten koulutus on korkeampi kuin miehen. Arjen organisoinnissa ja rahavirtojen pyörityksessä olemme oppineet ratkomaan asioita. Olen nähnyt monen miehen avaavan asiakirjakuoren kokouksessa. En yhdenkään naisen. Innostukaa naiset asioista, paneutukaa! Se auttaa osaltaan.

Naisen pitää pystyä kohtaamaan toiset pää pystyssä vertaisena, verkostoitua ihan kuin miestenkin. Jos joku tytöttelee – pojittele. Jos joku kehuu rintavarustusta, huomauta kiinteästä takapuolesta. Huumori kantaa yhtä lailla kuin asiaosaaminen, jota silti aina suosittelen.

Pitäisikö sitten rakenteisiin puuttua? Itseäni helpotti aikanaan emäntien hallintokurssi. (Isäntä oli tosin myöhemmin sitä mieltä, että miehille pitäisi järjestää emäntien hallintakurssi 😀 ). Kun olin pari viikkoa perehtynyt tilinpäätösanalyyseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, oli minulla myös paremmin pokkaa sanoa oma mielipiteeni. Siispä kannustan tällaisen koulutuksen järjestämiseen.

Entäpä muut rakenteelliset ratkaisut? Kiintiöt? Olen aiemmin vastustanut naiskiintiöitä yrityksissä. Eduskunnan naisverkoston seminaari havahdutti minut historian kulkuun. Suomi on ollut edelläkävijä tasa-arvoasioissa. Naiset saivat ensimmäisenä maailmassa mahdollisuuden olla sekä ehdokkaana eduskuntaan, että äänestää. Hedvig Gebhard oli heidän joukossa.

Julkisessa päätöksenteossa kiintiöt ovat saaneet aikaan sen, että miehiä ja naisia löytyy lautakuntiin kuin itsestään. Kiintiöt ovat ikäänkuin tehneet itsensä tarpeettomiksi.

Hedvig Gebhard aloitti jo eduskuntaan noustessaan työn naisten osallistamiseksi osuuskuntiin. Aluksi hän ajatteli, että naisten asema kohenee valistuksella ja aktivoimisella. Loppuvaiheessa eloansa hän arveli kiintiöitä kuitenkin tarvittavan. Sata vuotta on kulunut, kiintiöitä ei ole tullut eikä liioin naisten asema osuuskunnissa ole kohentunut riittävästi. Olisikohan minunkin aika muuttaa asennettani, ennen kuin olen eläkkeellä?

Maakuntauudistus, miten hieno juttu se onkaan!

Olen todella tyytyväinen siihen, että maalla on vihdoin vahva ja voimakas hallitus joka on pystynyt viemään kipeästi tarvittua hallinnollista uudistusta eteenpäin. Miten monia hyviä asioita nyt edistämmekään! Tämä keskustajohtoinen historiallinen ja suuri uudistus etenee aikataulussa. Olemme kyenneet vuoden aikana tekemään suuria ja kauaskantoisia päätöksiä. Muutos viime vaalikauteen on merkittävä.

On tärkeää, että uudistuksen keskiössä on nyt ihminen, eikä hallinto. Uudistus lähtee ihmisestä, palveluiden sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisesta ja alueiden elinvoiman säilyttämisestä koko maassa. Uudistus antaa maakunnille vaihtoehtoja uudistaa sekä tunnustaa tosiasian, että Suomessa on erilaisia alueita asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien osalta. Keskushallinnon suora ohjausvalta vähenee.

Noin 400 nykyisen organisaation hoitamia tehtäviä kootaan 18 kansanvaltaan perustuvan maakunnan tehtäviksi. Jatkossa on kolme itsenäistä ja kansanvaltaista toimijaa tehtävineen: valtio, maakunnat ja kunnat. Tämä selkeyttää ja virtaviivaistaa hallintoa.

Maakunnille ja kuntiin luodaan vakautta ja annetaan mahdollisuuksia ja työrauhaa keskittyä olennaiseen. Maakuntapohjaisuus antaa riittävän leveät hartiat järjestää kuntaa suurempaa väestöpohjaa vaativia palveluja. ”Hallinnollisten laatikkoleikkien” sijasta jatkossa voidaan keskittyä palvelujen järjestämiseen ja maakuntien elinvoiman vahvistamiseen. Sote-tietojärjestelmien yhteensovittaminen käy vihdoinkin mahdolliseksi. Myös kunnissa voidaan hallinnon jatkuvien uudistamispaineiden sijasta keskittyä kunnan ydintehtävien hoitoon ja kehittämiseen, kuten elinvoimatyöhön, lähipalvelujen kehittämiseen sekä paikalliseen demokratiaan

Tärkeää on myös vahvistaa demokratiaa ja tuoda päätöksenteko mahdollisimman lähelle ihmistä. Voidaan puhua kansanvallan vallankumouksesta, sillä nyt kunta- ja eduskuntavaalien lisäksi maakuntavaltuusto valitaan suorilla kansanvaaleilla. Toivottavasti tämä myös lisää mielenkiintoa ja keskustelua päätettävistä asioista!

 

Hallitus halveksii parlamentaristimia

On käsittämätöntä parlamentarismin halveksuntaa, että eduskunnassa on tänään vain muutaman tunnin ajan käsittelyssä esitykset, joilla hallitus pyrkii parantamaan kasvua.

En usko, että koskaan tämän edustuslaitoksen historiassa oppositiolta on pyydetty vastalauseita ennen kuin lakiesitykset ovat olleet edes lähetekeskustelussa eduskunnassa. Emme elä Mohamed Mursin vallan alla. Tällaista eduskunnan ohittamista ei pitäisi voida tapahtua Suomessa.

Tämä kaikki kertoo myös hallituksen kyvyttömyydestä toimia. Se kertoo käsittämättömästä vedätyspolitiikasta, joissa täysin ristiriitaisia asioita ostetaan. Esimerkiksi kansallinen pankkivero omille suomalaisille pankeille rankaisee suomalaisia yrittäjiä, suomalaisia riskiluoton tarvitsijoita, sillä vero siirtyy suoraan lainan korkoihin.

Käsiteltävänä oleva esitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013—2015 on hyvä perusperiaatteeltaan. Se kuitenkin jatkaa hallituksen tylyä linjaa pienyrityksiä kohtaan.

Hallitus näyttää jälleen kerran uskovan siihen, että vain isot pörssifirmat voivat tuoda menestystä maailmalta. Keskusta vaatii yhdenvertaista tukea pienille ja keskisuurille yrityksille. Kasvu lähtee eri puolilta Suomea, innovaatiot usein autotalleista, kotitalojen työpöytien äärestä, navetoista ja yritysten verstaista. Niin ovat nousseet Ponsset ja Angry Birdsitkin. Tätä ei nykyhallitus ymmärrä, vaan leikkaa yritystukia ja kiristää pienyritysten verotusta. Pienyrityksillä kytkentä elävään elämään toimii, mutta paukut uuden luomiseen eivät riitä.

Keskustan mielestä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys tulee koskea kaikkia yritysmuotoja. Alarajan tulee olla matalampi ja myös ulkoa ostettu tutkimus ja kehittämistoiminta tulee kuulua lisävähennyksen piiriin.

 

 

Keskittämistä luvassa vasta vaalien jälkeen!

Ei ole helppoa kuntiin valittavilla päättäjillä eikä äänestäjällä. Hallitus pitkittää ja riitelee sosiaali- ja terveysuudistuksesta. Vahvasti näyttää siltä, että keskittämiset tehdään vaalien jälkeen.  Arvioni on, että hallituksen malli on 70 jättikuntaa ja 70 jättikunnan jättiterveyskeskusta. Ikävänä mielessä on, kuinka kukaan ei olisi ennen presidentin vaaleja uskonut, että maakunnastani Keski-Suomesta lakkautetaan kaksi varuskuntaa, mutta niin vain kävi! Keskustalla on esittää oma malli, jolla turvataan ihmisten terveyspalvelut ja lähipalvelut ja toteutetaan ne tutkitusti halvemmalla. Hallituksella ei ole mallia, eikä myöskään perussuomalaisilla.

Hallituksessa on johtajuus hukassa. Puolessatoista vuodessa hallitus ei ole saanut mitään aikaan. Koska sote uudistusta ei ole saatu tehtyä, ihmiset eivät pääse edelleenkään lääkäriin. Ongelmat ovat perusterveydenhuollossa ja hoitoon pääsyssä. Lääkäripulan vuoksi terveyskeskuksissa on paljon lyhytaikaisia keikkalääkäreitä, jotka vaihtuvat liian usein. Kunnat joutuvat turvautumaan ylikansallisiin yhtiöihin paikatakseen palveluita ja tänäkin päivänä moni sairaanhoitaja tai perushoitaja miettii miten minun työpaikkani käy tulevaisuudessa. Jos terveysalueista lopulta tulee nykyisiä sairaanhoitopiirejä pienempiä, alkaa yksityistämisen vyöry. Nyt pääministeri peruu puheitaan ja sanoo, että ehkä erikoissairaanhoitoa ei pystytäkään hoitamaan vahvoissa peruskunnissa. Olisi syytä viimeinkin tunnustaa, että koko suurkuntahankkeelta on pohja pois!

EU kriisi -metsässä ollaan!

Jälleen joutuu pieni Suomi kurjistamaan oman maan tilannetta helpottaakseen suuren EU maan Espanjan taloudellista tilaa. Tilannetta voisi verrata 90-luvun lamavuosiin siten, että jos hyvin pieni yritys olisi ruvennut takaamaan jotakin mega-kokoluokan yritystä omilla varoillaan, niin olisi siinä aika epätoivoinen tilanne ollut sitten, kun kriisi lopulta olisi lauennut, ja itse asiassa näin monelle yritykselle tuolloin kävikin.

Suomen tilanne tässä EU-kriisissä on juuri samanlainen.  Emme omilla rahoillamme pysty pelastamaan yhtään mitään. Kun Suomen varallisuus on toisten pankkien tukena ja kriisi laukeaa, niin silloin ollaan tosi syvällä, kun menetetään rahat sen lisäksi, että kriisi on edessä.

Valtiovarainministeri Urpilainen (sd) vertasi välikysymyskeskustelussa: jos juoksee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Kun hän näin vertasi, se osoitti ilmeisesti, että metsässä ollaan!  Eikö nyt siis kannattaisi kääntyä takaisin, jos kompassi johtajilla näyttää väärin? Kataisen (kok) hallitus on puhunut jatkuvasti sijoittajien vastuusta. Missä on nyt sitten sijoittajien osakepääoma näissä Espanjan pankeissa? Sen sijaan me annamme rahaa Espanjalle ja toivomme, että sen joskus saa takaisin, ja Espanja sitten lainaa sen pankeille eteenpäin. Hallituspuolueen edustajille on joka välissä uskoteltu, että tämä ja tämä palomuuri nyt sitten riittää ja kriisi pysähtyy tähän, ja koskaan kriisi ei ole pysähtynyt. Kuka voi uskoa, että kriisi nyt pysähtyy juuri Espanjaan? Minä en usko. Sen sijaan uskon, että olemme vasta puolivälissä ja matka jatkuu, uusia kriisejä tulee ja Italian pakettia odotettaessa meidät viedään kohti liittovaltiota. Mielestäni olemme pumpanneet rahaa jo riittävästi. Joskus pitää uskaltaa kääntyä takaisin.

Pääministeri Katainen kyseli välikysymyskeskustelussa eväitä EU:n kokoukseen. Annan tässä nyt joitakin eväitä. Ihan ensimmäinen eväs olisi se, että pyytäisin, ettei sorruttaisi ylimielisyyteen, vaan kuunneltaisiin tarkasti myös opposition mielipiteitä siitä, miten asioita voisi hoitaa. Jos ollaan eri mieltä, se ei tarkoita, että ollaan tyhmiä tai vastuuttomia, vaan se tarkoittaa, että asioita on pohdittu toisenlaisesta näkökulmasta ja usein myös useiden asiantuntijoitten evästyksellä.

Toinen eväs on se, että arvoisa pääministeri muuttaisi käsityksen tasavertaisuudesta. Kun Kreikkaa tuettiin, täytyy muistaa, että Saksan pankeilla ja valtiolla oli 34 miljardin euron saatavat Kreikassa ja Suomessa 1 miljoonan euron saatavat. On toki silloin jaettava sitä vastuuta ja taakkaa näitten asioitten mukaisesti. Nyt Espanjassa viimeistään tämä tasavertaisuus tulisi muuttaa sellaiseksi, minkälainen suomalaisten oikeuskäsitys on: eli niille maille suuremmat vastuut, joilla itsellään ja joiden pankeilla on paljon saatavia.

Kolmanneksi toivoisin, että pääministeri lupaa meille suomalaisille yksiselitteisesti, että Suomi Euroopan päätöksenteossa ei tule hyväksymään eurobondeja tai liittovaltiokehitystä ennen kuin nämä asiat on viety Suomessa kansanäänestykseen. Tämä on hyvä takaportti siellä neuvotteluissa, ja vaadin, että tästä asiasta ei tingitä!

Sivu 1 / 212

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu