Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

keskusta

Sivu 1 / 212

Äänestä EU-vaaleissa!

Kuulumme Euroopan Unioniin ja meidän tulee pitää vaikuttaa siellä tehtäviin päätöksiin. Emme kaipaa turhaa byrokratiaa. EU:n tulee keskittyä suuriin linjoihin: rauhaan ja vakauteen. Pieniin asioihin EU:n ei pidä puuttua.

Kestävä kasvu sekä maatalous ja maaseutu vievät suurimman osan EU-budjetista. Haluan parlamenttiin näiden alojen asiantuntijuutta. Ruuan omavaraisuus on huoltovarmuutemme peruspilareita. Kannattaa myös muistaa, että tulevaisuudessa maatalouspäätökset tehdään komission sijaan parlamentissa. En halua, että maat, jotka ovat hävittäneet omat metsänsä tulevat sanomaan miten meidän tulee hoitaa omia metsiämme. EU päättää, saammeko itse tulevaisuudessa määrätä geenimuuntelusta vapaat alueet. EU päättää, näkyykö ruokapakkauksissa tuotantomaan alkuperämerkintöjä.

Keskusta rohkenee puolustaa alueita. Vaikka joskus tulee lunta tupaan, me aiomme jatkaa linjaamme. Jyrki Kataisen (kok) hallitus hyväksyi, että EU:n aluerahojen jaossa käytetyistä kriteereistä harvan asutuksen painoarvo puolittui. En halua keskittämisen tukijoita EU-parlamenttiin.

Me haluamme Suomessa päättää omista pedoistamme ja omista kuorma-autolla ajoistamme sekä omista loma-ajoistamme itse. EU:n tämän hetken tärkein asia olkoon eurooppalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ja byrokratian torjunta.

Moni tuntee, ettei äänestämisellä voi vaikuttaa. Ei pidä nostaa käsiä pystyyn ja hokea, että EU:sta ei ole mitään hyötyä. Pitää äänestää vaaleissa heitä, jotka ovat valmiita taistelemaan maaseudun puolesta!

Itse olen huolissani Suomen maaseudun ja syrjäisten seutujen tulevaisuudesta. Toivottavasti mahdollisimman moni maaseutua ymmärtävä ehdokas pääsee läpi. Haluan tukea nimenomaan maaseudulla asuvaa ja maaseudun yrittämistä tuntevaa ehdokasta. Onpa sinun ehdokkaasi kuka hyvänsä, tärkeintä on, että marssit uurnille ja kannustat naapuriasikin tekemään samoin! Pieni vinkki: keskustan ehdokkaat numeroilla 192 – 211.

 

 

Puoluekokousenergiaa

Keskustan puoluekokous viikonloppuna oli huikea tapahtuma. Jännitystä ei jääty paitsi, mutta ah niin herkulliselta vaikuttavaa ruokaa kylläkin. Hyvin yritti keittiö venyä, mutta kun ei riittänyt, niin ei. Kenet vaan voi yllättää keskustan puoluekokouksen mieletön koko.  Yli 4000 osallistujaa taisi tehdä meistä maailman suurimman puoluekokouksen. Kaupunkitapahtumien kautta kosketimme yli 10000 ihmistä!

Olen iloinen keskustan valinnoista. Juhan tunnen jo etukäteen hyvät johtajantaidot omaavana. Poliittisesta tuoreudesta voi olla vain hyötyä. Minusta on mukava kuunnella ihmistä joka ei käytä politiikan jargoniaa vaan puhuu suomea!  Jos Juha ei jotain politiikan detaljia hallitsisikaan, hänen oppimiskykynsä on erittäin nopea.  Mikäli muu ei auta, hän tekee diplomi-insinöörinä rautalankamallin 🙂

Heillekin, jotka eivät tulleet valituiksi, löytyy varmasti paikka puolueen monista tehtävistä.

Minkä valtavan energialatauksen me kaikki puoluekokouksessa mukana olleet saimmekaan matkalla kohti kunnallisvaaleja!

Keskustan vaihtoehto

Eduskunnassa on tällä viikolla käsittelyssä keskustan vastuullinen vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen. 

Vähemmän velkaa suomalaisille – parempaa elämää vuoden jokaiselle päivälle

Keskusta tunnistaa taloudellisen tilanteen vakavuuden. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Suomen tulevaisuus asettavat valtiontaloudelle erityisiä haasteita. Valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Suomi ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen seitsemän miljardin vuosivauhdilla.

Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehto Kataisen hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen perustuu kolmeen asiaan:

Keskustan vaihtoehto on vastuullisempi ja taloutta tasapainottavampi. Valtio ottaa vaihtoehdossamme joka päivä vähintään miljoona euroa vähemmän velkaa kuin Kataisen hallitus. Se on vastuullista, sillä velka on siirretty veronkorotus.

Keskustan vaihtoehto on työllistävämpi. Suomi ei selviä talouden haasteista ilman talouden kasvua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme vuosikymmenen loppuun saakka ulottuvan kasvuohjelman.

Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi. Kataisen hallitus on jakamassa kansaa kahtia muun muassa kuntauudistuksellaan. Se on leikkaamassa sieltä, missä eläminen on jo nyt vaikeampaa. Kataisen hallitus lupaa hyvää heille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

Turvaamme palvelut työn verotuksella

Keskustan mielestä verotulot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Ihmisillä on oltava vahva käsitys verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kataisen hallitus aloitti työnsä lupaamalla kansalaisille taloustilanteeseen ylimitoitettuja veronkevennyksiä. Lupaukset katetaan velkarahalla, mikä on vastuutonta.

Keskustan veromallilla veroja kerätään sieltä, missä on maksukykyä. Keskustan työn verotuksen mallissa pienituloisempien verotus kevenee edelleen, keskituloisten pysyy ennallaan ja suurituloisten kiristyy.

Keskusta keventäisi työn verotusta 365 miljoonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän. Etenkin myllerrysten ja muutosten aikoina tarvitaan yhteisvastuuta; sille on nyt kysyntää. Veroeuroilla turvaisimme ihmisille elintärkeitä palveluja.

Maksamme velkaa kulutuksen verotuksella

Kiristäisimme myös kulutuksen verotusta, mutta oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituksen kaavailemia sähkön ja polttoaineiden veronkorotuksia. Näin huolehdimme siitä, ettei veronkiristyksillä vaikeuteta pienituloisten elämää.

Keskusta keräisi kulutusveroja 365 miljoonaa hallitusta enemmän. Veroilla hillitsisimme valtion velkaantumista.

Vahvistetaan hyvän kierrettä kurjistamisen sijaan

Verojen kerääminen ja verotuksen kiristäminen ei ole Keskustalle itseisarvo. Pelkästään verotuksen varaan tulevaisuutta ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ei voi rakentaa. Selviämme edessä olevista haasteista kestävällä tavalla vain edistämällä suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Kasvun edellytyksiä on luotava joka puolelle Suomea. Valtion on panostettava teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan ja ruokaan, innovaatioihin ja osaamiseen sekä koulutukseen koko maassa. 20 000 työpaikan syntyminen lisää valtion tuloja ja vähentää menoja, mikä synnyttää lisää liikkumavaraa tuleville vuosille.

Keskustan linja on aina ollut kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa hyvän kierteellä kurjistamisen sijaan. Keräisimme yritysveroja monikansallisilta yrityksiltä 365 miljoonaa euroa ja käyttäisimme sen suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Kerätyt verot on käytettävä oikeudenmukaisesti

Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Tämä näkyy etenkin siinä, mihin euroja käyttäisimme. Esityksemme hillitsee valtion velkaantumista, mutta samalla kykenemme parantamaan kuntien taloutta. Se pelastaa monta koulua, päiväkotia, vanhainkotia ja terveysasemaa sekä takaa tuhansien sairaanhoitajien, opettajien ja lastentarhanopettajien työpaikan säilymisen. Rahaa riittäisi myös kymmenien homekoulujen korjaamiseen.

Keskusta pitää edelleen kiinni siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan heikompiosaisilla. Ruuan arvonlisäveron laskun ja energiaverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi vaalimme oikeudenmukaisuutta nostamalla myös pienimmät vanhempainrahat työmarkkinatuen tasolle. Keskusta myös esittää pitkäaikaistyöttömien puolisoiden ja vanhempien työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Omaishoidontuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kädenojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erittäin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vastuullisuus itsestään ja läheisistään ei ole pelkkää sananhelinää.

Keskustan vaihtoehto lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Tämä tuo talouteen lisää liikkumavaraa kasvaneina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina. Näistä rahoista Keskusta käyttäisi puolet valtion velan lyhentämiseen ja puolet hyvinvointipalvelujen pelastamiseen.

 

 

Perustuslakia ei muuteta hötkyilemällä

Äänestimme perustuslain muuttamisesta. Perustuslakimuutos ei ole mikään radikaali kokonaisuudistus vaan maltillinen täsmennys, jossa selkeytetään keskeisten valtioelintemme eduskunnan, valtioneuvoston(=hallitus) ja tasavallan presidentin toimivaltasuhteita. Eduskunnan valta kasvoi hieman. Presidentti vastaa jatkossakin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Yhteistyön merkitys eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä korostuu. EU:ssa pääministeri edustaa ja kahden lautasen murheet poistuvat. Kun Paavo Väyrysestä tulee presidentti, hän myös toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä, kuten presidentit tähänkin asti.

EU- kriittisiä haluan toppuutella. Itsekään en oikein aina lämpene EU:n päätöksille, vaikka elinkeinoelämämme on saanutkin EU:n jäsenyydestä hyötyä. Tärkeä asia on ollut myös EU:n mukanaan tuoma turvallisuus. Kauhukuvien maalailijat pistivät joukkoagitaation käyntiin siitä, että EU:n jäsenyyttä ei saa mainita perustuslaissa. Haluan huojentaa mieltänne. Vaikka se jäsenyys nyt siellä lukeekin, voimme erota EU:sta sinä päivänä, kun eduskunnassa enemmistö edustajista niin tahtoo. Voimme siis erota määräenemmistöllä. Tosiasian mainitseminen ei vaikuta meidän ja EU:n välisiin suhteisiimme kumpaankaan suuntaan. Perussuomalaiset eivät valitettavasti halua heille sopivissa asiayhteyksissä tunnustaa tosiasioita.

Ja kun aina vaan vedotaan niihin vanhoihin puolueisiin niin tässä vähän taustaa. SMP (Suomen maaseudun puolue) on perustettu vuonna 1959 ja Perussuomalaiset heti sen jatkeena1995.

Suomen Keskusta nimi on otettu käyttöön 1988. Me kuitenkin olemme ylpeitä yli vuosisadan kestäneestä maalaisliittoperinteestä. Vihreä liitto on perustettu 1987. Se voisi viljellä muista puolueista nimitystä vanhat puolueet.

Tulossa kylmää kyytiä!

Keskustan vaalikausi mennään oppositiossa. Näinhän vaalituloksen perusteella oli odotettavissakin. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitustunnustelut kaatuivat siihen, että perussuomalaisilta ei löytynyt halukkuutta ottaa hallitusvastuuta ja lunastaa vaaleissa antamiaan lupauksia. Kataisen kuusikko jatkaa neuvotteluja. Ensimmäisen yrityksen perusteella sieltä on tulossa kylmää kyytiä ainakin maaseudulle. Siinä heikossa tilanteessa missä maatalousväki tällä hetkellä on, suunnitellut heikennykset tuntuvat kohtuuttomalta. Kuinka selvitään, jos maa- ja metsätalousmaa tulee kiinteistöveron piiriin ja samaan aikaan tulisi tukileikkauksia. Kaiken päälle isketään vielä sosiaaliturvan heikentäminen, jossa eläkevakuutusmaksut kaksinkertaistetaan.

Jos vielä uusiutuvan energian paketti kammetaan tantereeseen, on maaseudulle koituva vahinko huima myös työllisyyden kannalta.

Valtionosuusjärjestelmästä suunnitellaan tasausjärjestelmän poistoa. Sen avulla vauraiden kuntien verotuloilla autetaan syrjäisempien vanhusvoittoisten kuntien taakkaa. Ovathan nuo kunnat toimineet kasvattajaseuroina sille ahkeralle ja osaavalle työvoimalle, mikä vaurailla alueilla on. Samoin noissa maaseutukunnissa hoidetaan muualle muuttaneen väen vanhemmat. Suurempi taakka koituu jatkossa niille, jotka tulevan hallituksen nyrkiniskuista huolimatta sitkeästi haluavat asua maalla.

Keskustaa olisi tarvittu hallituksessa. Nyt katsotaan hylkääkö kokoomus päätöksillään maaseudun lopullisesti.

Sivu 1 / 212

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu