Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

koulutus

Ei oppi metsäojaan kaada

Kotitalouslehti_kansikuva_AnneVuoden 2017 budjettiriihi lämpenee parasta aikaa. Budjetissa hallitus on puuttunut moniin ajankohtaisiin asioihin, joista yksi erityisesti omaa mieltäni ilahduttava osuus on osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden eteneminen 62 miljoonalla eurolla. Nämä eurot kohdennetaan lastemme perusopetuksen, uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Oppimisympäristön tarkoitus on inspiroida sekä opettajia että oppilaita kohti oppimisen iloa. Toisaalta rauhoittaa pohtimaan ja toisaalta innostaa kehittämään uutta. Panostus koulutuksen uudistamiseen voi toimia parhaiten juuri nyt, sillä uusi opetussuunnitelma astui voimaan tänä syksynä. Uuden opetussuunnitelman mukaiset ilmiölähtöisen oppimisen periaatteet saadaan näin heti hyödynnettyä käytännön tasolle, kun suunnitelman toteuttamisen on varattu myös valtion toimesta varoja. Laadukkaan, koko ikäluokan tavoittavan perusopetuksen pitää elää ajassa ja tarjota oppilaille tietoja ja taitoja käsitellä nopeasti muuttuvaa maailmaa. Haaste ei ole pieni, mutta suunta on oikea.

Aina ei kyse ole rahasta, sillä myös kekseliäisyydellä voi tuottaa oppimisympäristöjä ja elämyksiä aivan ilmaiseksikin. Paras tutkivan opiskelun lähde on lähellä. Lähimetsät ja luontokohteet ovat jokaisena vuodenaikana täynnä elämyksiä, joita toivoisin kouluissakin hyödynnettävän toiminnallisesti entistä enemmän. Marjasankojen tilavuuden laskeminen, sammaleiden tutkiminen, eläinten jäljet ja sääilmiöt kaikki kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman asioihin. Myös vaikkapa veden kiertokulun oppiminen saappaat jalassa jää varmasti mieleen.

Ruokakulttuuri on yksi tärkeistä opetettavista ilmiöistä. Ja sitähän voi ammentaa metsän antimista. Hillaa löytää vielä pohjoisen soilta. Mustikka-aika jatkuu Keski-Suomen kankaita myöten. Rehevistä hakkuuaukoista löytyy vieläkin vadelmia. Kuivien kankaiden taimikoissa puolukat alkavat kypsyä koko maassa. Sienisatokin on hurja. Sienet ovat oiva lisä ruokavalioon. Joidenkin sienilajien proteiinipitoisuus on suurempi sekä aminohappokoostumus monipuolisempi moniin kasviksiin verrattuna. Yrttien ja luonnonmausteiden keräily on trendikästä puuhaa. Tämä hortoiluksi kutsuttu harrastus leviää huimaa vauhtia. Jokamiehenoikeus on suomalainen omaleimainen laki, jota monissa muissa maissa kadehditaan. Sitä kannattaa hyödyntää. Metsä voi olla paikka rauhoittumiselle, pohtimiselle, tarinoimiselle ja tutkimukselle. Samoin se voi olla paikka riehakkaille peleille ja vaikka nykyaikaisemmalle suunnistukselle: Pokemonien etsimiselle.

Korkeasti koululetut, ammattitaitoiset opettajat keksivät kyllä, varsinkin kun heille annetaan sytykkeitä. Hallitus on onneksi budjettiesityksessään ajan tasalla tukien koulujen käytännön resurssien lisäksi myös opettajien osaamisen ylläpitämistä kehittämällä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Elinikäinen oppiminen ja innostuminen oman osaamisen päivittämisestä on nykyajan haaste aivan kaikenikäisille. Suomalaiset ovat aina pystyneet luomaan uutta ja kehittämään parempia toimintatapoja. Näin pitkälti siksi, että Suomessa arvostetaan laadukasta koulutusta, sydämen sivistystä ja rohkeaa kehittämistyötä. Kun luotamme toinen toistemme kykyihin ja arvostamme omaa osaamistamme, saamme osaamisemme myös parhaaseen mahdolliseen hyötykäyttöön.

Anne Kalmari, kansanedustaja
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen
Eduskunnan Ruokaryhmän pj.

Erilaiset mahdollisuudet oppimiseen

Kävin viikko sitten ulkoministeriön kurssilla tutustumassa kehitysyhteistyöhön Etiopiassa. Vierailu oli hyvä monilta osin. Esimerkiksi suomalaisten tapa pistää kylän asukkaat itse toteuttamaan kaivohankkeet ja Suomi hoitaa vain tarvikekustannukset on ollut vertaansa vailla. Kun kyläläiset osallistuvat itse kaivon rakentamiseen, sen arvo ymmärretään ja kunnosta pidetään huolta. Tällä mallilla aletaan toteuttaa jatkossa myös etiopialaisten omat hankkeet.

Pääsin tutustumaan myös kouluelämään. Etiopiassa myös tytöt ovat päässeet muutaman vuoden ajan kouluun. Kaikkien maiden lapsille, ja varsinkaan tytöille, tämä ei ole mahdollista. Etiopian väkiluku on 85 miljoonaa, josta 44 prosenttia on alle 15-vuotiaita. Väestökasvun lisääntymisen seurauksena myös oppilasmäärät ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti. Etiopialaiset ovat juuri ja juuri pystyneet maksamaan palkan opettajille, mutta heidän koulutustasonsa on vielä sangen matala. Lasten tulva kouluihin täyttää luokkahuoneet äärimmilleen, kun opetusryhmiin tunkee yli viisikymmentäkin lasta. Koulua käydään usein aamu- ja iltavuorossa. Opettajien koulutus ja englannin kielen taito ei ole aina riittävä, ja oppimateriaalit ovat puutteellisia. Suomalaiset auttavat oppimateriaalien uudistamisessa ja opettajien kouluttamisessa.

Ilmaista kouluruokailua ei ole. Kaikkein vähävaraisimmat, jotka eivät pääse puolentoista tunnin lounastauon aikana kotiin syömään saattavat saada kansalaisjärjestöiltä puuroa. Kansalaisjärjestöt hommaavat koulupukuja niille, jotka eivät saa kotoaan kelvollisia vaatteita ja kenkiä.

Monet lapset joutuvat jättämään vielä koulun kesken. Pojat lähtevät usein tienaamaan perheelle rahaa esimerkiksi kenkiä kiillottamalla. Tyttöjä tarvitaan kotitöissä tai heille on järjestetty avioliitto jo kouluiässä.

Köyhyys on silmiinpistävää, mutta opiskelumotivaatio on huima. Valtaosa lapsista oppii lukemaan ja laskemaan. Yhä useampi haluaa opiskella pitkälle, sillä se antaa toivon paremmasta elämästä. Elämästä, jossa riittää rahaa ruokaan ja vaatteisiin. Elämästä, jossa lapsia ei tarvitse myydä ihmiskaupan uhreiksi, niin että muu perhe saisi elannon.

Suomalaislapsille ja nuorille tarjotaan huippuopetus, ilmaiset koulukirjat ja ruuat. Pitkäaikaistyöttömien tai virkamiesten lapsilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus yhtäläiseen koulunkäyntiin. Joskus silti tuntuu, että koulunkäynti EVVK. Käynti kehitysmaissa tekisi hyvää.

 etiopian-koululaisia

 

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu