On ekoteko syödä pottua!
Eduskunnan perunapäivänä opin taas paljon. Jaetaanpa tiedot.
Tiesitkö, että useita vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan perunasta enemmän kuin saman energiamäärän sisältävästä annoksesta riisiä tai vehnämakaronia. Peruna on ekologisin ja energiatehokkain vaihtoehto. Sen tuottamisen energiantarve on alle neljännes riisin ja kolmannes pastan energiatarpeesta.
Tulevaisuudessa maapallo tarvitsee lisää ruokaa. Neliömetrin alalta peltoa saa popsittua 25 annosta perunaa 6 annosta pastaa ja vain vajaan 4 annosta riisiä. Vesijalanjälkikin on pieni. Peruna- annoksesi on tarvinnut vain 69 litraa vettä, pasta-annoksesi 130 litraa ja riisi 183 litraa.
Valtio on leikannut perunantutkimuksen ja tuotannon rahoja. Perunan viljelyala Suomessa on noin 23 000 hehtaaria ja siementä tuotetaan 1200 hehtaarilla. Toivottavasti ala menestyy, että saamme jatkossakin syödä kotimaista pottua! Itse kokeilen pistää pussillisen Salinea maahan. Ja kuokalla pois heinäkuussa.
Ruokaa omasta maasta parhaimmillaan!
Lähiruokaväkeä Keski-Suomesta vieraana
Oli upeaa tavata lähiruokaväkeä ja kuunnella heidän terveisensä. Ihana huomata, että lähiruokabuumi leviää. Keski- Suomessa työ on jo pitkällä ja on ollut ilo olla mukana alkumetreiltä lähtien. Sama homma nyt vain Helsinki-Uusimaa -akselille. Siinä sitä on sopivan kokoista haastetta.
Monia käytännön murheita kuitenkin vielä on. Huolena oli esimerkiksi se, että vielä monet elintarvikesäädökset vaikeuttavat lähiruuan tuottamista. Eviran ja MMM:n tulisi mennä EU-vaatimusten kanssa maltilla ja katsoa miten helpoimmin edistetään lähiruuan saamista kuluttajille.
Hinta on tietysti se tärkein asia. Jos teet kaikki kuluttajien toiveiden mukaisesti ja tuotat ”ekstrahyvää”, silloin normaalit jakelukanavat, joissa tuote muuttuu bulkiksi, eivät anna oikeaa hintaa työstä. Tai sitten se, että lisäarvon kahmii keskittynyt kauppa. Luomulisä kuuluu viljelijälle ei kaupalle! Ylipäätään suomalaiset viljelijät eivät tällä hetkellä saa mitään hyötyä siitä, että tuotantotapa ottaa muita maita paremmin huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin. Ruokapiirejä, suoramyyntikeskuksia nettimarkkinoita siis lisää, vaikka ne olisivat aluksi kuinka marginaalisia hyväänsä!
Alkuperämerkintäasia etenee ja siitä tekee mieleni hihkua, vaikka ryydyttävän hidastahan tämä on ollut!
Lähiruokaviestin teemana Tarjoa tuoretta
Sain olla lähettämässä lähiruokaviestin pyöräilijät matkaan Kannonkosken Piispalasta tänään aamulla. Osallistuin itsekin pyöräilyyn ja poljin Kivijärven päättäjien matkassa yhden osuuden.
Lähiruokaviesti on tuoreen ruoan ystävien, ruokakulttuurin kehittäjien, päättäjien ja toimittajien rento haastepyöräily. Teemana vuonna 2011 on ”Tarjoa tuoretta” ja viestin aikana puhutaan erityisesti luomusta ja sesongin kasviksista.
Kannonkoskelta lähtevän osuuden aluksi puhuin kuulijoille tervellisistä ruokailutottumuksista ja kannustin energiajuomien, sipsien ja keksien käyttöön vain karkkipäivinä!
Terveellisten ruokailutottumusten oppiminen tapahtuu jo lapsena. On vanhemman tehtävä maistattaa. Suomalaiset peruselintarvikkeet ovat maailman puhtaimpia, eikä niitä tule pilata turhilla lisäaineilla. Ylimääräiset lisäaineet – natriumglutamaatit ja nitraatit sun muut – aiheuttavat käytöshäiriöitä ja altistavat taudeille. Haluan, että lapsemme saavat syödä feikkien sijaan aitoja tuotteita ja mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa. Hallitusohjelma nostaa esille luomu- ja lähiruokaa. Myös elintarvikkeiden alkuperämerkintäasiassa mennään eteenpäin. Jospa viimeinkin toteutuisi se, mitä edellisen hallituksen aikana ruokastrategiassa linjasimme niin, että ruuan lähteet ja tuotantotapa tulee näkyvät paketista ilman suurennuslasia. Olen iloinen, että me kuluttajat saamme mitä toivomme.
Tyttöjen kasvuhuippu on n. 12 -vuotiaana ja pojilla n. 14 -vuotiaana. Kasvuiässä tulee huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista, erityisesti proteiinin. Kalsiumia tarvitaan luuston kehittymiseen ja tämä vaikuttaa tytöillä aikuisiän osteoporoosin ehkäisemiseen. Vaan kuinka moni sitä miettii iloisessa nuoruusvaiheessa kuinka ne luut kasassa pysyvät vanhempana?
Nyt on aivan upea marja-aika ja herkulliset kasvikset suorastaan pyrkivät kärryihimme kaupoissa. Kun näiden herkullisten raaka-aineiden käyttöön on totuttu jo kotona ja koulussa, niin niitä mukava popsia makeisten asemasta. Koulupäivät sujuvat hyvin ilman näläntunnetta, kun välipalaksi on otettu muutama porkkana tai omena. Paino-ongelmatkin voidaan unohtaa, kun syödään säännöllisesti ja terveellisesti. Energiajuomat, sipsit ja keksit eivät saisi viedä tilaa oikealta ruualta. Olisikohan syytä ottaa se lapsuudesta tuttu karkkipäivä ihan vapaaehtoisesti käyttöön?
Jos terveellisiä liikunta- ja ruokailutottumuksia ei opita kotona, koulun oppiaineet kotitalous, terveystieto ja liikunta voivat vielä pelastaa paljon. Näiden aineiden tuntimääriin ei ole syytä kajota. Matemaattiset yhtälöt eivät ratkaise kakkostyypin diabetesta.
Olen kiitollinen, että seudullamme kouluruokaan panostetaan. Liian pienellä rahalla ruuan monipuolisuus, terveellisyys, maittavuus ja kotimaisuus on vaikea varmistaa taitavillakaan käsillä. Sääli, että Suomessa moni ammattilainen joutuu toimimaan lähinnä vakuumi- tai kuiva-ainepakkausten tyhjentäjänä. Lihapullanimikkeestä huolimatta palleroiden lihapitoisuus voi olla alle 10 %. Jos tavara tulee hintakilpailutettuina eineksinä, tuoreus on tiessään, ja lähijärven muikuista tai luomuporkkanasta ei voi edes uneksia.
Hallitusohjelma keskittää ja leikkaa
Keskustaosaaminen näkyi laajalla rintamalla eilisessä hallitusohjelmakäsittelyssä. Ryhmämme puheenjohtajan Tiilikaisen puheenvuoro oli erinomainen. Kyllä oli värittömyys kaukana, kun Kimmo haastoi hallitusta. Keskustelu jatkuu täysistunnossa vielä tänään ja tulossa on lisää keskustalaisten kannanottoja hallitusohjelmasta. Omassa puheenvuorossani eilen, olin keskittynyt pääasiassa maaseudun tilanteeseen. Seuraavassa on osa puheenvuorostani.
”Keskittäjähallituksen kasvun edistämisinnovaatio on seuraava: pakotetaan ihmiset muuttamaan suuriin kaupunkeihin ja puolitetaan gryndereitten lainan korot, että saavat tehdä vuokra-asuntobisnestä. Onkohan vaalirahoituksella merkitystä? Lue loppuun


