Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

lähiruoka

Sivu 1 / 3123

Luontomme ja maaseutumme tarvitsevat huolenpitäjiä

Lauantaina 26.9. sata päivää ennen satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin Suomen luonnon päivää erilaisissa tapahtumissa koko maan laajuisesti. Koko maata ja puhdasta luontoamme onkin syytä juhlistaa – tänään ja joka päivä liikkumalla luonnossa roskattomasti ja kunnioituksella ja valitsemalla kaupoista kotimaisia tuotteita ruokakoriin.

Kuluttajien valinnat ja mieltymykset vaihtelevat ajan myötä ja ne vaikuttavat siihen, mitä milloinkin kaupoista kysytään.  Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari haluaakin rohkaista viljelijöitä tuottamaan sitä, mitä kuluttajat tahtovat. Kotimainen lähiruoka on monen toivelistalla – härkäpapu, tattari, speltti, gluteeniton kaura ja kaikki luomutuotteet ovat kauppalistalla yhä useammin – näitä siis Suomessa tulisi myös kysynnän mukaan tarjota.

Kaikilla tuottajilla ei ole mahdollisuutta investoida miljoonanavettoihin, mutta lähiruoan arvostus voi tuoda mahdollisuuden myös erikoistumiselle ja pienimuotoisemmalle toiminnalle. Tästä esimerkkinä vaikkapa Muuramessa sijaitseva luomulammastila, joka järjesti avoimien ovien päivän lauantaina yhdessä 35 muun luomutilan kanssa ympäri Suomen. Tuotantolaadun vaihto on joskus viisas valinta, maatilojen on elettävä ajassa. 

– Kannustan maatiloja ketteryyteen, jotta kuluttajien suosimiin tuotteisiin riittäisi kotimaisia raaka-aineita, Kalmari toteaa.

Hän innostaa terveeseen ylpeyteen ja röyhkeyteen markkinoinnissa. Kalmari vaatii myös, että maaseuturahoitus voisi paremmin huomioida pienet ja monimuotoiset yksiköt. Tuetut investoinnit ovat yhtä merkittäviä monimuototiloille kuin isoille tuotantoyksiköillekin. 

Anne Kalmari (kesk)

Kansanedustaja, Maa-ja metsätalousvaliokunnan pj. 

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi

Toimituksille ti 9.5.2017

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari on valittu eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Kalmari seuraa tehtävässä maa- ja metsätalousministeriksi nimitettyä Keskustan kansanedustajaa Jari Leppää. Leppä toimi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta.

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Samalla olen varma siitä, että yhteistyö valiokunnan ja ministeri Lepän kesken on toimivaa ja tuloksellista, Kalmari sanoo.

Kalmarin mukaan maa- ja metsätalouspolitiikassa on lyhyellä aikavälillä edelleen haettava ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja sitä kautta viljelijöiden ja heidän läheistensä toimeentulon helpottamiseksi.

– Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi myös kauppa voi tehdä paljon. Laaturuokaa ei pidä myydä bulkin hinnalla. Suomalaisen lähiruuan kulutusta on päättäväisesti edistettävä myös julkisten hankintojen kautta.

– Juuri kun olemme saaneet lähiruokatahtoa ja osaamista kuntiin, uuden soten osalta voimme ottaa pitkän taka-askeleen ellemme päätä ruuan hankinta- ja valmistusasioista fiksulla tavalla etukäteen joka ainoassa maakunnassa erikseen. Pienessä kunnassa olisi outoa, jos sote-ruoka siirtyisi maakuntaan ja piskuinen koulu-ja varhaiskasvatusruoka jäisi kuntaan. Tähän asti ne ovat olleet saman hallinnon alla ja kunnat ovat saaneet synergiaetuja työntekijöiden yhteiskäytöstä. Ruokahankinnat on voitu tehdä paikallisesti.  Vihoviimeisenä näen valtakunnallisen ruokahankintayksikön.

– Jatkuvaa työtä on myös maatalouden byrokratian karsinta, jota hallitus on tehnyt jo kaksi vuotta, mutta jossa on vieläkin paljon tehtävää, huokaa Kalmari.

Pidemmällä aikavälillä Kalmarin mukaan on tärkeää  edistää kotimaisiin, uusiutuviin luonnonvaroihin ja korkeaan osaamiseen perustuvaa biotaloutta.

– Bio- ja kiertotalous on lupaavimpia mahdollisuuksia uusiin, pysyviin työpaikkoihin ja elinvoimaan koko maassa. Maaseutua ei saa museoida, sillä hyvin hoidettu metsä tai pelto sitoo hiiltä ja pitää yllä arvokkaita kulttuurimaisemia. Luontomatkailukin ottaa vasta ensiaskeliaan ja vesi on lähes hyödyntämätön voimavara.

– Haluan nostaa myös maaseutupolitiikan sille kuuluvaan asemaan. Ehdotan parlamentaarista työryhmää seulomaan parhaat ja kustannustehokkaimmat toimet maaseudun elinvoiman lisäämiseksi. Yksi voisi olla se,  että valtio aukaisisi mahdollisuuksien mukaan virkansa ilman maantieteellistä paikkasidonnaisuutta. Kun tehtäviä hoidettaisiin alueilla modernia tekniikkaa hyödyntäen, vähennettäisiin keskittymistä ja saataisiin kattavampi hakijajoukko, Kalmari pohtii.
Kalmari on toiminut kansanedustajana Keski-Suomen vaalipiiristä Kivijärveltä vuodesta 2007 alkaen. Hän on ollut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen tuon  ajan. Koulutukseltaan Kalmari on agronomi, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri ja ammatiltaan maatalousyrittäjä. Hän on toiminut lukuisissa maaseutua lähellä olevissa järjestöissä.

Lisätietoja: kansanedustaja Anne Kalmari, puhelin 050 512 2084, anne.kalmari@eduskunta.fi

OSTA SUOMALAISTA JOULURUOKAA

Suosimalla suomalaisia elintarvikkeita voit edistää kansakuntasi hyvinvointia. Pistetään Suomi kuntoon syömällä hyvää ja laadukasta kotimaista ruokaa!

Suomalainen ruoka on suuhumme sopivaa. Maut ovat osa kulttuuriperintöämme. Teet arvokkaan teon, jos leivot tai teet ruokia yhdessä lapsesi kanssa. Kotitalousopetuksen ohella kodeilla on iso merkitys uusavuttomuuden torjunnassa. Joulu tulee myös halvemmaksi itse valmistettuna. Jos kiire yllättää, löytyy myös kotimaisia puolivalmisteita ja eineksiä.

Suomalaista suosimalla pistät rahan kiertämään kotimaassa ja luot uutta työtä ja toimeentuloa. Tällä on myös kauaskantoisempia vaikutuksia. Kotimaisen elintarviketuotannon turvaaminen on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Samalla autat kulttuurimaiseman säilymistä ja pienennät hiilijalanjälkeäsi.

Turvallisin ja eettisin ruoka tule läheltä. Kotimaisissa kananmunissa ei raakanakaan ole salmonellariskiä, joten voit hyvillä mielin antaa lapsesi syödä piparkakkutaikinaa. Suomalainen maito ei sisällä antibioottijäämiä. Suomalainen kinkku tulee possusta, joka on saanut pitää hampaansa ja saparonsa. Suomessa vilja kuivataan kuivureissa eikä myrkytetä pystyyn pelloille. Suomalaisen porkkanan viljelyyn on käytetty huomattavasti vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin ulkomailta tuodun. Se on hyvä juttu sekä hyönteiskannalle että luonnon monimuotoisuudelle. Suomalainen ruoka ei sisällä sinne kuulumattomia vieraita aineita.

Määrä kannattaa korvata laadulla. Toivon, että jouluhuumassa ei ostettaisi ruokaa, joka myöhemmin päätyy jätteeksi. Suomalaiset tuottavat vuodessa ruokajätettä yli 20 kiloa henkeä kohden. Kun ruoka maistuu ja sitä on valmistettu sopiva määrä, ei toivottavasti jää poisheitettävää. Ylimääräisen ruuan voi pakastaa ja käyttää myöhemmin. Ruuan heittäminen hukkaan on epäeettisyyden huippu. Koko tuotantoketju on tällöin eri tavoin rasittanut luontoa turhaan. Ruokaa täytyy arvostaa, sillä sitä ei ole tänäkään päivänä tarpeeksi kaikille.

Toivon, että myös hyväntekeväisyysjärjestöt huolehtisivat siitä, että keräysvaroilla ostettava ruoka on kotimaista. Sitä vähemmän autettavia, mitä enemmän työtä. Joutsenlippumerkki ja kasvisten sirkkalehtimerkki takaavat raaka-aineen alkuperän ja elintarvikkeen valmistuksen Suomessa.

Tunnetko jo tähtitortun ja joululaatikoiden tuoksun?

Anne Kalmari, kansanedustaja,
Eduskunnan lähiruokakerhon pj.

Päiväkotilasten ruokaa ei saa määrittää vain hinta

Yle uutisoi tänään päiväkotiruuan hintaeroista. Ettei kenellekään tulisi mielikuva, että meidän tulee jättikilpailutusten kautta pyrkiä alentamaan ruuan hintaa, alla kannanottoni aiheesta.

 Kansanedustaja, eduskunnan lähiruokakerhon puheenjohtaja Anne Kalmari:

Päiväkotilasten ruokaa ei saa määrittää vain hinta         

YLE uutisoi tänään eri kaupunkien päiväkotilasten ruoan suurista hintaeroista. Suurimmillaan ero oli 700 euroa vuodessa yhtä lasta kohden. Mistä erot johtuvat, sitä ei ole tarkasti tutkittu.

Kalmari pitää hyvänä, että ruoasta keskustellaan, mutta hän toivoo samalla, ettei tarjottava ruoka ole yhä useammin vain hinnan määrittelemä.  Kalmarin mukaan ruoan kilpailutuksessa pitää ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus. Paikallinen lähi- ja luomuruoka antaa töitä ja toimeentuloa lähiseudun ihmisille sekä elintarviketeollisuudessa, että maatiloilla. Tuoreessa ruuassa maku ja tuoksu säilyvät ilman lisäaineita. Ruokakulttuurimmekin voi säilyä ainoastaan jos myös päiväkoti on mukana jutussa.

Kun säästää pitää, niin siinä onnistutaan, kun käytetään mm. sesonginmukaista ruokaa ja ruoka maistuu tuoreutensa vuoksi. Kun ruoka maistuu, sitä ei mene jätteeksi ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, vakuuttaa Kalmari.

Ruoan hintaan pitäisikin laskea myös hävikin kustannukset. Meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että ruokaa menee mahdollisimman vähän jätteeksi. Jäteruoka on kuluttanut koko ketjun voimavaroja aivan turhaan, toteaa Kalmari. Ja pitää muistaa, että ruokaturvallisuudesta ei saa tinkiä. Se tapahtuu parhaiten, kun voimme jäljittää elintarvikkeen alkuperän. Suomalainen tuote on tutkitusti turvallinen.

Puhdasta ruokaa, kiitos!

Maaseudun Tulevaisuus tänään 15.3.2013: ”Suomi ja muut Pohjoismaat erottuvat edukseen EU:n torjunta-aineiden jäämäseurannassa. Jäämiä löytyy, mutta pitoisuudet ovat matalampia kuin muualla Euroopassa. Suomalainen puhdas ruoka ei ole myytti. Vahvistusta saatiin taas kerran, kun Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto, Efsa, julkaisi tietoja torjunta-aineiden jäämistä elintarvikkeissa. Suomi ja muut Pohjoismaat loistavat kärjessä ja myös itävaltalaiset voivat olla tyytyväisiä. Eniten jäämiä todettiin EU:n ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa.”

Voimme oikeasti olla iloisia tästä uutisesta. Ei ole yhdentekevää mitä suuhun laitamme. Koko ajan tulee uusia ruokaskandaaleja ja on yhä vaikeampi kuluttajana seurata mitä ostaa ja mikä pitäisi jättää kaupan hyllyyn. Joutsenlippu on kuitenkin yksi valintaa helpottava merkki. Päätöksillämme kuluttajina voimme vaikuttaa siihen pysyvätkö ns. huonot tuotteet myynnissä vai poistuvatko ne valikoimista.

Huomionarvoista on, että luomutuotteistakin löytyi jonkin verran kasvinsuojeluainejäämiä, etenkin EU:n ulkopuolelta tulleissa erissä.

Mistä sitten jäämättömyys johtuu: Kaikki maat eivät enää suostu antamaan tietoja kasvinsuojeluaineiden käyttömääristä, mutta tilanne on entinen. Suomen kasvinsuojeluainemäärät ovat minimaalisia muihin maihin verrattuna. Suomalaisten syömistä kasvinsuojeluainejäämistä yli 90 % tuleekin tuontielintarvikkeista, vaikka niiden osuus ostoskorissa on pienempi kuin kotimaisten tuotteiden. Jäämiä saamme erityisesti hedelmistä ja tuontirukiista. (Lähde: Elintarviketurvallisuusselonteko)

Antibioottisten kasvunedisteiden ja hormonien käyttö kotieläimillä on Suomessa kielletty. Rehuntuotantoa valvotaan niin tarkasti, että en usko dioksiinipitoisten viemärijätteiden pääsyyn ketjussa.

Maamme forforivarat eivät sisällä juurikaan raskasmetalleja eikä liikenne saastuta kuten tiuhemmin asutetuissa maissa. Näin ruuan raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin alhaisia.

Pakko pohdiskella vähän sitäkin kuinka kauan saamme nauttia puhtaasta ruuasta. Tilanne on erittäin huolestuttava, kun ajatellaan omavaraisuuden alenemista.  Viljelijöiden tulotaso on surkea ja tilat vähenevät huimaa vauhtia. Siis kysynkin teiltä kuluttajat: Eikö jäämättömyydestä kannattaisi maksaa vähän ekstraa puhtaan ruuan tuottajalle?

 

 

Sivu 1 / 3123

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu