Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

maaseutu

Naisvoimaa löytyy, ja sitä tarvitaan!

Tänään lauantaina, 15.10. vietetään kansainvälistä maaseudun naisten päivää. Päivällä halutaan huomioida naisten tärkeä rooli maaseutuyhteisöissä.

Maaseudun naiset kantavat vastuuta jokapäiväisestä leivästä – niin pelloilla kuin kodeissa. Kehitysmaissa naisten osuus maataloustyövoimasta on 43 prosenttia. Sotien aikana naiset vastasivat pääosasta koko Suomen elintarvikehuoltoa. Heidän osuutensa on merkittävä edelleenkin.

Kodeissa naiset kantavat usein päävastuun talonväen vatsan täyttymisestä, mutta maatiloilla on usein vierasta väkeä paikalla toinen mokoma. Se, että muonavahvuuteen kuuluu yli kymmenen henkeä, ei ole mitenkään harvinaista. Ruokaa tai ainakin kahvia kelkotaan monesti myös työmaalle. Tämä kaikki tapahtuu muun työn lomassa. Aamulla on hoidettu karjat, pistetty lapset kouluun ja keksitty virikettä pienemmille. Ruuan jälkeen siistitään huushollia kuntoon, hoidetaan välillä paperihommia ja sitten pistäytyykin seminologi. Tai kenties tehdään tovi sitä sivuhommaa, jota on alettu pyörittää, kun tienestit ovat käyneet vähiin. Iltapäivällä huolletaan mummut ja vaarit, pestään pyykkiä, nostetaan porkkanat, korjataan vaatteita, autetaan koululaisia läksyissä ja kuskataan heitä harrastuksiin. Ollaan organisaattorina, talouspäällikkönä, sihteerinä, logistikkona, korjaajana, siistijänä, hoitajana ja ties minä.

Muistan joskus takavuosina erään rouvan kertoneen emäntien hallintokurssilla, että hän joutui hankkimaan itselleen neljä tuuraajaa päästäkseen lähtemään muutamaksi päiväksi pois kotoa. 

Riippumatta siitä, tekevätkö naiset työtään kehittyneissä vai kehittyvissä maissa, he pitävät työnsä ohella huolta perheyhteisöistä suurella sydämellä. Naiset joutuvat usein taistelemaan heihin kohdistuvia ennakkoluuloja vastaan. Tasa-arvoisemman maailman luominen ei ole mutkatonta, mutta koulutus ja verkostot tuovat rohkeutta – ihan kaikkialla. Maaseudun naisia nousee koko ajan enemmän ja oikeutetusti myös moniin perinteisesti miehisinä pidettyihin tehtäviin.

Maa-ja kotitalousnaiset ovat nostaneet kursseillaan osaamista ja piristäneet retkillään arkea eri puolella Suomea. Viime vuonna saimme turvattua maa- ja kotitalousnaisten toiminnan rahoitusta eduskunnassa. Teen parhaani, että näin käy myös tämän vuoden valtion budjetissa.

Puhumalla huolet huojentuvat ja ilot kaksinkertaistuvat. Naisten joukossa voi turvallisin mielin annattaa miesten maailmasta, niin että sitten taas jaksaa työskennellä ja rakastaa niin kotona kuin työpaikoillakin. Naisille kuuluu suuri kiitos yhteisöjen hyvinvoinnista. Arvostakaamme sekä vanhempia että nuorempia maaseudun uutteria naisia!

Anne Kalmari, Eduskunnan kotitalouden tukiryhmän pj.

Alueiden vastakkainasettelu on vanhanaikaista

Kuplassa elävät vihreät näkevät maaseudun riippana, tulkitsee keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Hän kysyy samalla, missä mahtaakaan kasvaa esimerkiksi tulevaisuuden elintarvikkeeksi povatun nyhtökauran raaka-aine. Maassa ja maalla.

Kalmari muistuttaa vapun puheenvuorossaan, että Suomen kaltainen laaja maa luonnonvaroineen on arvokas voimavara. Hän muistuttaa, että biotalous on fossiilitalouden jälkeen seuraava talouden aalto.

– Luonnonvarojen kestävä käyttö ja siihen liittyvä teknologia ja palvelut ovat avain uuteen kasvuun. Siihen kannattaa satsata. Tuloksia alkaa jo näkyä, Kalmari huomauttaa.

Hän pahoittelee, miten kauas luonnosta vihreitä arvoja kannattavat kaupunkilaiset ovat nykyisin joutuneet. Kalmari viittaa Helsingin kaupunginhallituksen jäseneen Hannu Oskalaan, joka ei näe maaseudulla mitään kehitysnäkymiä.

– Pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin tulee yhteisöverokertymää yhtiöistä, joiden varsinainen tuotanto tapahtuu muualla. Esimerkiksi Äänekosken Metsägroupin tulevan biotuotelaitoksen palkka- ja verohyödystä paljon suurempi osa menee pääkonttoripitäjään Espooseen kuin Äänekoskelle. Espoossa työskentelee 500 henkilöä ja tehdaspaikkakunnalla työskentelee 170 henkilöä, mutta.siellä kuitenkin tuotanto tehdään, Kalmari muistuttaa.

Valtionhallinnon maksetut palkansaajakorvaukset ilman valtionyhtiöitä olivat vuonna 2013 Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Helsingin seutukunnassa noin 3,1 miljardia euroa.

– Vuosittainen reilun kolmen miljardin rahoitus pääkaupunkiseudulle on melkoinen piristysruiske. Maaseudulle kohdennetut muutaman kymmenen tai edes satojen tuhansien eurojen hankkeet eivät tasoita tilannetta lähestulkoonkaan, vertaa Kalmari.

Kalmarin mielestä on outoa, että maaseudulle tehdyt satsaukset nähdään pelkkinä aluepoliittisina kädenojennuksina. Sen sijaan suuria investointeja vaativat kehäradat, Guggenheimit, musiikkitalot, valtionkirjastot ja länsimetrot koko kansakuntaa hyödyttävinä yhteisinä investointeina. Kalmarin mielestä kaikki hankkeet kaikkialla hyödyttävät koko maata.

– Itse tarvitsen pääkaupunkia ja toivon sen menestyvän. Mutta niin tarvitsee pääkaupunkiseudun vihreäkin meitä maalaisia. Sähkö ei tule töpselistä eikä ruoka kaupasta, Kalmari muistuttaa.

Lisätietoja: Anne Kalmari, 050 512 2084.

Sähköverkko maan alle, kuka maksaa?

Maaseudun sähköverkko rakennetaan maan alle – maaseudun rahoilla. Sähkön siirtohintoihin tulee vähintään tuplaus. Pahimmillaan siirtohinnat voivat nousta jopa 70 %. Kun sähköverkot aikoinaan tehtiin, maaseudun väki kustansi ne silloinkin. Maaseudun asukkaat osallistuivat myös kaupunkien sähköverkkojen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ei silloin hinnoiteltu erikseen maaseudun ja kaupunkien sähköä. Korvauksia linjojen alle menneistä alueista ei juuri peritty ja pylväitäkin lahjoitettiin, että saatiin valo pirttiin. Sen jälkeen sähköyhtiöt palvelivat alueellisesti omiaan. Seuraavassa aallossa pieniä sähköyhtiöitä myytiin isoille kansallisille ja kansainvälisille pelureille, jotka rahastivat siirtohinnoillaan sumeilematta. Kun verkon omistaja on monopoliasemassa, käyttäjän ei auta muuta kuin maksaa kiltisti huimat hinnat.

Ihmettelen miksi 3,5 miljardin investointi täytyy taas rahoittaa maaseudun rahoilla. Miksi yhtiöt tai valtio eivät voi tulla vastaan? Kun verkkoa tehdään sähkönkuluttajien rahoilla, siitä pitää tehdä älykäs, kuten puheenjohtajamme Sipilä on esittänyt. Älykkään verkon avulla kuluttajat pystyvät säännöstelemään sähkön käyttöään ja säästämään energiaa. Molemminsuuntaisen mittauksen avulla voidaan myydä pieniäkin sähkömääriä yhteiseen verkkoon. Sähköntuottajayhtiötkin ovat nykyään asian puolella! Sähköverkko on rakennettu aikoinaan siten, että se kuljettaa sähkövirtaa aina yhteen suuntaan: suurista voimalaitoksista niille alueille, missä sähköä käytetään. Tulevaisuuden sähköverkon täytyy toimia, kuten internet toimii. Mehän voimme itse kukin lähettää tietoja ja syöttää tietoverkkoon asiaa. On tahoja, jotka jakavat tietoa massoittain, toisilta syntyy vain pieniä puroja. Tämä tietojen risteily toimii täysin organisoidusti ja kaikki voittavat.

Keskittäminen jatkuu

Minusta on surullista, että hallituksen keskittämispolitiikkaa jatketaan myös liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteko sanoo kuntauudistuksesta, että palvelujen keskittyminen lisää liikkumistarvetta, ja kuitenkin tämä selonteko on nimenomaan leikkaamassa sieltä alempiasteiselta tieverkolta.  Siellä tiekarhu on jo harvinaisempi näky kuin oikea kontio ja tiet ovat siinä kunnossa, että hampaat kalisevat,tiet ja montut odottavat tasoittajaa. Ajaminen sorateillä alkaa paikoin olla vaikempaa kuin kynnöspellolla.  Samaan aikaan tämä hallitus nostaa polttoaineveroa, joka lyö korville kuljetusalaa ja maaseudun asukkaita. Työmatkojen verovähennystä, työmatkakilometrikorvauksia heikennetään ja bussivuoroja lakkautetaan. Onko tarkoitus, että näilläkin toimilla heikennetään halukkuutta asua maaseudulla?

Tulossa kylmää kyytiä!

Keskustan vaalikausi mennään oppositiossa. Näinhän vaalituloksen perusteella oli odotettavissakin. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitustunnustelut kaatuivat siihen, että perussuomalaisilta ei löytynyt halukkuutta ottaa hallitusvastuuta ja lunastaa vaaleissa antamiaan lupauksia. Kataisen kuusikko jatkaa neuvotteluja. Ensimmäisen yrityksen perusteella sieltä on tulossa kylmää kyytiä ainakin maaseudulle. Siinä heikossa tilanteessa missä maatalousväki tällä hetkellä on, suunnitellut heikennykset tuntuvat kohtuuttomalta. Kuinka selvitään, jos maa- ja metsätalousmaa tulee kiinteistöveron piiriin ja samaan aikaan tulisi tukileikkauksia. Kaiken päälle isketään vielä sosiaaliturvan heikentäminen, jossa eläkevakuutusmaksut kaksinkertaistetaan.

Jos vielä uusiutuvan energian paketti kammetaan tantereeseen, on maaseudulle koituva vahinko huima myös työllisyyden kannalta.

Valtionosuusjärjestelmästä suunnitellaan tasausjärjestelmän poistoa. Sen avulla vauraiden kuntien verotuloilla autetaan syrjäisempien vanhusvoittoisten kuntien taakkaa. Ovathan nuo kunnat toimineet kasvattajaseuroina sille ahkeralle ja osaavalle työvoimalle, mikä vaurailla alueilla on. Samoin noissa maaseutukunnissa hoidetaan muualle muuttaneen väen vanhemmat. Suurempi taakka koituu jatkossa niille, jotka tulevan hallituksen nyrkiniskuista huolimatta sitkeästi haluavat asua maalla.

Keskustaa olisi tarvittu hallituksessa. Nyt katsotaan hylkääkö kokoomus päätöksillään maaseudun lopullisesti.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu