Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

metsästys

Maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja: Metsästyslaki muuttuu selkeämmäksi ja toimivammaksi

TIEDOTE 8.6.2017

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari on tyytyväinen metsästyslakiin tulevista muutoksista.

”Nyt uudistetulla lainsäädännöllä poistetaan monin osin turhaa byrokratiaa ja tarkennetaan lakia havaittujen ongelmakohtien osalta” Kalmari linjaa

Esimerkiksi haittalintujen poisto maatalousmaalta onnistuu jatkossa ilmoitusluontoisesti – mikä ilahduttaa erityisesti marjanviljelijöitä, joilla on aiempina vuosina menneet marjat linnuille ennen poistoluvan myöntämistä.

Haittalinnuista myös koko Suomeen levinnyttä ja runsaslukuiseksi yleistynyttä naakkaa esitetään jatkossa metsästettäväksi lajiksi, mikä on ollut monien pitkäaikainen toive.

Myös metsästysaseiden kuljettaminen helpottuu. Jatkossa todetaan laissa tilanteet, joissa aseen kuljetus on sallittu. Vain näistä poiketessa tarvitsisi hakea erillistä lupaa.

”Kun nyt lakimuutoksella samalla yhtenäistetään myös hirvilupa-alueita sirpaleisista vähintään 1000 hehtaarin aloiksi, parannetaan tällöin metsästyksen turvallisuutta ja onnitumista” toteaa Kalmari, ja lausuu samalla kiitokset asiantunteville riistanhoitajille jotka metsästyksen ohessa huolehtivat kantojen hyvinvoinnista.

Ongelmatapausten vähentämiseksi lakia esitetään muutettavaksi siten, että jatkossa haaskanpito on lähtökohtaisesti kiellettyä. Yleistynyt ja villiintynyt haaskanpito on saanut erityisesti karhujen käytöstä muuttumaan ihmistä pelkäämättömiksi, mikä ei ole edesauttanut ihmisen ja karhun sopuisaa yhteiseloa. Jatkossa tilanne toivottavasti paranee ja saloillamme on turvallista tilaa sekä ihmisille, että karhuille, puheenjohtaja Kalmari summaa.

Kalmari on myös mielissään siitä, että valiokunnan mietintö oli yksimielinen. Hän antaa kiitoksen koko valiokunnalle asiantuntevasta ja hyvästä käsittelystä.

Karhunmetsästys on osa kestävää petopolitiikkaa

Olen mielissäni siitä, että MMM myönsi karhun metsästykseen valtakunnallisesti 32 lupaa enemmän kuin viime vuonna. Paikallisten ihmisten ilmoitukset suurpetohavainnoista tassu -järjestelmään eivät ole menneet hukkaan. Kannan kasvu on todennettu ja sen pitää näkyä kaatoluvissa. Kannanhoito voi onnistua vain yhteistyössä paikallisten kanssa.

Vielä on tehtävää, että saamme karhukannan pysymään sietokyvyn rajoissa. Tällä hetkellä se ei sitä ole. Esimerkiksi mehiläisvahinkojen määrät ovat nousseet vuosituhannen alun 40 tapauksesta viime vuoden yli 180:een. Mielestäni televisioruudun yläkulman piipittävät vaaratiedotteet kaupunkikarhuista ovat irvokas esimerkki eriarvoisuudesta. Jos karhut ovat vaaraksi ihmisille kaupungeissa, mitähän maaseudulla sitten asuu?

Metsästyslain 41§:n mukaiset poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Sen toimia ohjaa MMM, jota puolestaan valvoo EU. Karhu kuuluu luontodirektiivin IV liitteeseen eli se on tiukasti suojeltu laji. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suurella tasolla, jotta sitä voidaan säädellä luontodirektiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä.

Vahinkoeläinten poistoa pitää edelleen joustavoittaa, sillä mehiläispesiin tai pihojen roskapönttöihin tottunut karhu ei hevillä luovu tavoistaan. Kun nämä häirikköyksilöt saadaan poistettua, elämä maaseudulla helpottuu jo kovasti. On hyvä, että vahinkoperusteiset eläimet eivät enää syö kannanhoidollista kiintiötä. Ulkopuolisilla ei myöskään pitäisi olla valitusoikeutta tällaisten karhujen poistosta. Luonnonsuojeluliitto Tapiola voisi keskittää voimavaransa vaikka petoaitojen rakentamisapuun ja niiden jokavuotiseen huoltamiseen jatkuvan toimenpiteiden vastustuksen sijaan. Ei kun trimmeriä käteen ja paarmojen syötiksi!

Kannan koon arvioinnissa apuna on suurpetojen ilmoitusmekanismi, tassu -järjestelmä. Moni ihmettelee, miksi karhusta, ilveksestä, ahmasta tai sudesta tehdyt ilmoitukset eivät näy kannan koossa. Tassu ei mielestäni päivity suurpetohavaintojen osalta oikein, sillä vain suurpetoyhdyshenkilöiden paikan päällä varmistamat havainnot merkitsevät jotakin. Yhdyshenkilöt tekevät rekisteröintiä vapaaehtoistyönä ja jatkuva hyppääminen kylillä ja erämaissa vie aikaa ja rahaa. Se on työn vuoksi joskus mahdotontakin. Amatöörien havaintoja on ajoittain syytä todentaa paikan päällä, mutta nykymenetelmä vaatii parannusta. Vain pieni virhe ilmoituksessa saattaa muuttaa kannan ilmoitettua kokoa radikaalisti todellista pienemmäksi.

Isompi asia, johon meidän juuri nyt tulee vaikuttaa, on uhanalaisuusluokitus kokonaisuudessaan. Tämä asia ulottuu aivan EU:hun asti. Kannanhoitosuunnitelmaa päivitetään tämän vuoden aikana. Erityisesti Keski-Suomen ja Suomenselän aluetta pitää tarkastella jo vakiintuneen karhukannan alueena. Nykyään aluetta pidetään levittäytymisvyöhykkeenä, jossa kantaa kasvatetaan vielä.

Luonnon virkistyskäytön apulaisosastopäällikkö Christian Krogell jää eläkkeelle. Toivotaan, että uusi nimitys sujuu ministeriltä mallikkaasti. Suoran yhteyden alueiden ihmisiin pitää toimia. Linjauksemme hallitusohjelmassa on tehdä luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin. Kirjaus kuuluu: ”Luonnonsuojelun taso turvataan ja lisätään luonnonsuojelutoimien paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla.” Tämä tie vie kohti rauhanomaista rinnakkaineloa!

Hirvivahingot korvattava jatkossakin!

EU aikoo estää hirvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisen, mutta ministerit Koskinen ja Katainen ovat hiljaa. Eikö ministereiden kannattaisi julkisuudessa kertoa kuinka epäoikeudenmukaista päätöstä EU:n komissio ajaa? Arvoisat ministerit, ei kumarreta EU:lle maaliskuussa käytävissä neuvotteluissa.  

Kyse ei ole millään muotoa valtiontuesta, siitä asiasta ei tarvitse edes keskustella. Hirvivahingot korvataan metsästäjien valtiolle maksamista lupamaksuista. Hirvet ovat valtion karjaa, joka laiduntaa yksityisten mailla. Hirviluvista kertyi vuonna 2013 valtion kassaan 5,4 miljoonaa.  Totta kai valtion silloin pitää huolehtia mittavista vahingoistakin. Vahinkoja korvattiin viime vuonna vain 1,2 miljoonaa.

Monissa Euroopan maissa maanomistajat ja kartanonherrat omistavat hirvet ja myyvät niiden metsästysluvat itse. Näistä saadut tulot ylittävät moninkertaisesti vahingot. Lupamaksut ovat huikeita.

Meillä Suomessa metsästys on perinteisesti ollut kaikkien kansanosien harrastus.  Keski-Euroopassa jahtimiehellä täytyy olla melkoinen tukko euroja päästäkseen mukaan tuohon harvojen eliittilajiin. Meidän suomalaisten kannattaa olla ylpeitä vuosikymmeniä jatkuneesta erätulien tasa-arvosta, jossa seuroihin kelpaavat tasavertaisina muutkin kuin neuvokset. Asia, joka on näin räikeässä ristiriidassa kansalaisten oikeustajun kanssa, pitäisi viedä vaikka EU-tuomioistuimeen.

Parlamentti saa EU:ssa lisää valtaa. Haluan EU päättäjiksi maalaisjärkisiä ihmisiä.

 

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu