Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

palvelut

Hallitus järkytti esityksillään

Kyllä alkoi ankeasti tämä päivä. Ensin julkaistiin puolustusvoimien uudistus, joka rankasti koettelee juuri Keski-Suomea. Keuruun ja Jämsän Hallin varuskunnat ajetaan alas. Tuntui, että tätä ei voi todeksi uskoa. Miksi meidän maakunnan oma ministeri kokoomuksen Henna Virkkunen ei saanut torpattua näin järkyttävää suunnitelmaa? Kyseessä on näillä paikkakunnilla noin viidensadan työpaikan menetyksistä, puhumattakaan kaikista kerrannaisvaikutuksista. Olen todella pettynyt ja murheellinen.

Ja tämän päälle uusi kuntakartta ja suunnitelmat tulivat nähtäväksemme. Yritän jollain tavoin aina löytää asioista positiivisen puolen, mutta nyt kyllä järkytyin niin paljon, että ajattelen vain, että eikö mikään riitä! Tunnelma on valitettavasti sellainen, että Kreikkaan lapioidaan rahaa, mutta omassa maassa ajetaan kaikki alas. EU:n velkamaiden takia joutuvat suomalaiset yhä tiukemmille. Uudistuksia tarvitaan, mutta ylhäältä päin saneltu rajojen siirtely ei tuo minkään tutkimusten valossa taloudellista hyötyä.  Kyse on siis poliittisesta ideologiasta, joilla sivummalla asuvien kansalaisten ääni halutaan vaimentaa. Hallitus sanelee ja lähtee sitten kuntakierrokselle kertomaan mitä tuleman pitää.

Hallituspuolueet haluavat keskittää palvelut ja ajaa kunnat pakkoliitoksiin. Edellisen hallituksen aikana hyväksi todettu malli vapaaehtoisesta yhteistyöstä ja kuntaliitoksista aiotaan unohtaa kokonaan. Keskustan mielestä paikalliset ihmiset ovat ainoita oikeita henkilöitä päättämään oman kuntansa asioista. Ministeri Henna Virkkunen (kok.) ei esitä muutosta viiden vuoden virkojen betonointiin liitoksien yhteydessä. Tämä olisi ehdoton vaatimus, että yläpään hallintoa voitaisiin kuntasektorilla ohentaa. Sinipuna haluaa mitoittaa lattiat ja kotipalvelun minuutit, mutta ei hallintoa.

Nyt julkistetussa kunta-esityksessä emme saaneet laskelmia myöskään siitä, mitä kustannuksia keskitetyt palvelut aiheuttavat polttoaineissa ja menetetyissä työpäivissä. Kuka pitää huolen maaseudulla asuvista vanhuksista, jos työikäinen väestö pakotetaan muuttamaan taajamiin? Vai onko maalla ikänsä asuneiden vanhusten pakko muuttaa kaupunkiin. Hallitus tuntuu unohtavan, ketkä julkisia palveluja eniten tarvitsevat. Lapset, nuoret ja vanhukset; he, joita työssäkäyntialueet eivät koske, koska he eivät käy töissä.

 

 

Paljon jäi kysyttävää kuntauudistuksesta!

Pidin eilen ryhmäpuheen liittyen välikysymykseen kunnallisten palveluiden turvaamisesta.  Keskusta teki tämän välikysymyksen, koska me haluamme pitää kunnalliset palvelut lähellä ihmisiä asuinpaikasta riippumatta. Me edellytämme lähipalvelulakia, jolla turvataan neuvolat, päiväkodit, koulut, terveyden- ja vanhustenhoito kaikille Suomessa asuville järkevän etäisyyden päässä. Emme usko ylhäältä päin saneltuihin rakenteisiin. Hallitus tuntuu unohtavan, ketkä julkisia palveluja eniten tarvitsevat. Lapset, nuoret ja vanhukset; he, joita työssäkäyntialueet eivät koske, koska he eivät käy töissä! katso linkki

Minulle ja varmaan monelle muullekin jäi vielä kysymyksiä, joihin emme saaneet vastausta.

Ministeri Katainen vielä ennen vaaleja vastasi vaalikoneeseen, että on täysin eri mieltä siitä, että Uudenmaan kuntia pitäisi yhdistää pakkokeinoin. Hän sanoi, että yhdistymiset täytyy tehdä kuntien omaa itsehallintoa ja päätösvaltaa kunnioittaen. Onko äänestäjiä petetty? Ministeri Virkkunen sanoi vaalikonevastauksessaan, että ei aja pakkoliitoksia, kuntapäättäjät tekevät nämä ratkaisut. Mitä tästä ajattelevat ne kokoomuspäättäjät, jotka luottivat hänen pitävän sanansa kuntaministerinä?

Hallitus haluaa naamioida kuntien pakkoliitokset ja keskittämisen muka palvelujen turvaamiseksi. Jos lähipalvelut oikeasti ovat tärkeitä, miksi hallitus ei lähde mukaan tekemään yhdessä keskustan esittämää lähipalvelulakia? Pakkoliitoslaissa on kyse keskittämisideologiasta. Hallituksen pitäisi kertoa Suomen kansalle jälleen kerran se, että onko todellakin niin, että mitkään tieteelliset tutkimukset eivät pysty vahvistamaan että kuntarakenneuudistuksenne toisi taloudellista säästöä?

Eihän siinä ole mitään järkeä, että ihmisiä kelkotaan jopa sadan kilometrin päähän hakemaan palveluja. Onko joku laskenut mitä kustannuksia keskitetyt palvelut aiheuttavat polttoainekustannuksissa ja menetetyssä ajassa? Kuka pitää huolen maaseudulla asuvista vanhuksista, jos työikäinen väestö pakotetaan muuttamaan taajamiin? Ministeri Kiuru on luvannut postin asiointipisteen joka kuntaan. Riittääkö jatkossa sata postia? Monenko kymmenen vai sadan kilometrin päästä Elloksen paketit jatkossa haetaan? Mikä on isäntäkuntina toimivien kuntien mielenkiinto kehittää maakuntien reuna-aluekuntien palveluja?

Suurimpia syntisiä kuntaministerin mukaan ovat kehyskunnat! Ovatko kaupunkien ympärillä olevat kunnat tilastojen valossa tehottomia palveluntuottajia? (Tilastojen mukaan kuntien menot asukasta kohti laskettuna ovat suurimmat kooltaan suurimmassa kuntaryhmässä)

Eikö ministeri arvosta suomalaisia kuntapäättäjiä? Miksi halutaan halventaa heitä sanomalla perunakuopasta huutelijoiksi? Miksi kuntapäättäjien ei anneta vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan?

Onko Isossa Britanniassa toteutettava Big Society uudistus hevosaikakautista? Uudistuksen lähtökohta on sen tosiasian tunnustaminen, että keskitetyillä ratkaisuilla ei voida enää hoitaa ihmisten tarvitsemia palveluja?

Monissa kunnissa monet järjestöt hoitavat koululaisten harrastuksia, keräävät varoja ja rakentavat kaukalonkin talkoilla. Kyläläiset käyvät katsomassa vanhuksia. Miten vapaaehtoiset jaksavat enää tehdä tärkeää talkootyötä toisten hyväksi, jos tiedossa on, että valtio pienentää sitä mukaa kuntarahoitusta.

Eikö kokoomuskaan kannata enää valinnanvapautta? Onko venäläistyyppinen sanelu korvaamassa länsimaisen demokratian?

 

Keskustan kansanedustajat päästettiin irti!

Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa oli eilen tekemisen meininki. Into ja palo päästä irti kevään ankeista tunnelmista ja aloittaa räväkkä oppositiopolitiikka oli kaikkien puheissa kuultavissa. Ensimmäisenä aloitamme taiston keskittämistä vastaan. Emme jää paikoillemme vaan katsomme eteenpäin. Pienyritysten tilanteen parantaminen, kuntapalvelut ja suomalainen ruoka ovat asioita joiden eteen teemme täysin voimin töitä.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus ei usko mihinkään hajautettuun. Ei hajautettuihin palveluihin, ei hajautettuun opetukseen, ei hajautettuun energiaan, ei ihmisten viisauteen säätytalon ulkopuolella. Keskustan mielestä paikalliset ihmiset ovat kuitenkin ainoita oikeita henkilöitä päättämään oman kuntansa asioista. Tämän merkittävän asian Kataisen hallitus haluaa unohtaa ja sivuuttaa kokonaan! Viisaus sen sijaan asuu ministerin karttapöydän ääressä, on hallituksen kanta.

Keskusta haluaa lähipalvelulain. Kuntapalvelujen pitää olla lähellä eikä hinta saa ratkaista kuka palveluja pystyy käyttämään. Olisi suotavaa, että myös hallituksessa kuunneltaisiin mitä mieltä kansalaiset ovat.

Saako kyläkouluja ja maaseudun palveluja puolustaa?

Keskittäminen on päivän sana. Terveyspalvelut, koulut, päivähoito, ateriat kaikki keskittyy. Onko kaikki oikeasti halpaa? Jos lapsia tarvitsee siirtää erityisopetukseen tai jopa erityiskouluihin kun he eivät menestykään isommissa kouluissa säästö häipyy. Jos kyydit lisääntyvät, opettajia ei pystytä vähentämään ja kiinteistöistä joudutaan pitämään huolta, oletettu säästö ei synny. Jos ihmisten muuttohalukkuus kyliin vähenee, kunta voi taantua.
Nielen koulujen lopettamiset silloin, kun oppilasmäärä hiipuu. Nyt trendinä on lakkauttaa alle viidenkymmenen oppilaan kouluja. Parinkymmenen vuoden aikana on alle 50 oppilaan koulujen määrä tippunut 2000:sta 700:aan. Vauhti kiihtyi oleellisesti, kun pikkukoulujen korvamerkitty raha poistui. Pienkoululisä oli korvamerkittyä valtionapua, joka auttoi kuntia ylläpitämään kyläkouluja. Koetin netistä kahlata, paljonko sen summa oli, mutta en löytänyt määrää. Nythän tuo summa olisi jo pieni, kun pikkukoulujakin on vähän.
Kylille tarjotaan kaikensorttista hankerahaa, joilla sitten pitäisi innokkaasti kehittää uusia toimintoja. Toimijoita ei tahdo sitten vain enää löytyä. On vaikea saada aikaan yhteisöllisyyttä tuottamalla yhdessä paperinippuja, joita kukaan ei tarvitse. Lähiopetusta lapset sen sijaan tarvitsisivat.
Kasvatustieteen professori Eira Korpinen neuvoo meitä seuraavasti: ”Tarvitaankin uusia ratkaisuja perusopetuksen toteuttamiselle esim. maaseudulla niin, että peruskouluikäisille voidaan turvata lähikoulu. Jos pieni koulu on ”liian kallis”, kustannustehokkuutta voidaan kehittää, kun tehdään mahdolliseksi yhdistää yksityistä palvelutuotantoa, kolmannen sektorin toimintaa sekä julkisia palveluja. Näin voidaan tukea perusopetuksen järjestämistä.”

”Kouluista voidaan kehittää monitoimikeskuksia tai palvelukeskuksia, jolloin koulukiinteistöt voivat toimia eri-ikäisten toimintakeskuksina. Ne tarjoavat vapaa-aikapalveluja aikuisille sekä nuorille, päivähoitopalveluja niitä tarvitseville perheille sekä esim. kotona asuville vanhuksille ateriapalveluja.”
”Koulutuksen järjestämisessä tarvitaan luovia ratkaisuja, joissa erilaisuus hyväksytään voimavarana. Standardointi ei sovi koulutukseen, sillä se syrjäyttää monet erilaiset oppilaat; yhtä hyvin luovat lahjakkuudet kuin oppimisen ongelmista kärsivät.”
Jos pienkoulutuki on vanhanaikaista ja hankkeet trendikkäitä, eikö voitaisi perustaa valtakunnallinen kyläkouluhanke, jonka sadat hankevetäjät toimisivat opettajina tai talkkareina tai keittäjinä kyläkouluissa. Hankevetäjillä olisi tehtävänsä mukainen koulutus. Valtio voisi pistää EU-rahansa tähän. Se olisi todellista kehittämistä. Ei se, että valtio vetää kyläkoulutukensa pois ja Vapaavuori vielä kieltää rakentamasta sinne, missä kouluja ei ole.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu