Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

ruoka

Alueiden vastakkainasettelu on vanhanaikaista

Kuplassa elävät vihreät näkevät maaseudun riippana, tulkitsee keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Hän kysyy samalla, missä mahtaakaan kasvaa esimerkiksi tulevaisuuden elintarvikkeeksi povatun nyhtökauran raaka-aine. Maassa ja maalla.

Kalmari muistuttaa vapun puheenvuorossaan, että Suomen kaltainen laaja maa luonnonvaroineen on arvokas voimavara. Hän muistuttaa, että biotalous on fossiilitalouden jälkeen seuraava talouden aalto.

– Luonnonvarojen kestävä käyttö ja siihen liittyvä teknologia ja palvelut ovat avain uuteen kasvuun. Siihen kannattaa satsata. Tuloksia alkaa jo näkyä, Kalmari huomauttaa.

Hän pahoittelee, miten kauas luonnosta vihreitä arvoja kannattavat kaupunkilaiset ovat nykyisin joutuneet. Kalmari viittaa Helsingin kaupunginhallituksen jäseneen Hannu Oskalaan, joka ei näe maaseudulla mitään kehitysnäkymiä.

– Pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin tulee yhteisöverokertymää yhtiöistä, joiden varsinainen tuotanto tapahtuu muualla. Esimerkiksi Äänekosken Metsägroupin tulevan biotuotelaitoksen palkka- ja verohyödystä paljon suurempi osa menee pääkonttoripitäjään Espooseen kuin Äänekoskelle. Espoossa työskentelee 500 henkilöä ja tehdaspaikkakunnalla työskentelee 170 henkilöä, mutta.siellä kuitenkin tuotanto tehdään, Kalmari muistuttaa.

Valtionhallinnon maksetut palkansaajakorvaukset ilman valtionyhtiöitä olivat vuonna 2013 Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Helsingin seutukunnassa noin 3,1 miljardia euroa.

– Vuosittainen reilun kolmen miljardin rahoitus pääkaupunkiseudulle on melkoinen piristysruiske. Maaseudulle kohdennetut muutaman kymmenen tai edes satojen tuhansien eurojen hankkeet eivät tasoita tilannetta lähestulkoonkaan, vertaa Kalmari.

Kalmarin mielestä on outoa, että maaseudulle tehdyt satsaukset nähdään pelkkinä aluepoliittisina kädenojennuksina. Sen sijaan suuria investointeja vaativat kehäradat, Guggenheimit, musiikkitalot, valtionkirjastot ja länsimetrot koko kansakuntaa hyödyttävinä yhteisinä investointeina. Kalmarin mielestä kaikki hankkeet kaikkialla hyödyttävät koko maata.

– Itse tarvitsen pääkaupunkia ja toivon sen menestyvän. Mutta niin tarvitsee pääkaupunkiseudun vihreäkin meitä maalaisia. Sähkö ei tule töpselistä eikä ruoka kaupasta, Kalmari muistuttaa.

Lisätietoja: Anne Kalmari, 050 512 2084.

OSTA SUOMALAISTA JOULURUOKAA

Suosimalla suomalaisia elintarvikkeita voit edistää kansakuntasi hyvinvointia. Pistetään Suomi kuntoon syömällä hyvää ja laadukasta kotimaista ruokaa!

Suomalainen ruoka on suuhumme sopivaa. Maut ovat osa kulttuuriperintöämme. Teet arvokkaan teon, jos leivot tai teet ruokia yhdessä lapsesi kanssa. Kotitalousopetuksen ohella kodeilla on iso merkitys uusavuttomuuden torjunnassa. Joulu tulee myös halvemmaksi itse valmistettuna. Jos kiire yllättää, löytyy myös kotimaisia puolivalmisteita ja eineksiä.

Suomalaista suosimalla pistät rahan kiertämään kotimaassa ja luot uutta työtä ja toimeentuloa. Tällä on myös kauaskantoisempia vaikutuksia. Kotimaisen elintarviketuotannon turvaaminen on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Samalla autat kulttuurimaiseman säilymistä ja pienennät hiilijalanjälkeäsi.

Turvallisin ja eettisin ruoka tule läheltä. Kotimaisissa kananmunissa ei raakanakaan ole salmonellariskiä, joten voit hyvillä mielin antaa lapsesi syödä piparkakkutaikinaa. Suomalainen maito ei sisällä antibioottijäämiä. Suomalainen kinkku tulee possusta, joka on saanut pitää hampaansa ja saparonsa. Suomessa vilja kuivataan kuivureissa eikä myrkytetä pystyyn pelloille. Suomalaisen porkkanan viljelyyn on käytetty huomattavasti vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin ulkomailta tuodun. Se on hyvä juttu sekä hyönteiskannalle että luonnon monimuotoisuudelle. Suomalainen ruoka ei sisällä sinne kuulumattomia vieraita aineita.

Määrä kannattaa korvata laadulla. Toivon, että jouluhuumassa ei ostettaisi ruokaa, joka myöhemmin päätyy jätteeksi. Suomalaiset tuottavat vuodessa ruokajätettä yli 20 kiloa henkeä kohden. Kun ruoka maistuu ja sitä on valmistettu sopiva määrä, ei toivottavasti jää poisheitettävää. Ylimääräisen ruuan voi pakastaa ja käyttää myöhemmin. Ruuan heittäminen hukkaan on epäeettisyyden huippu. Koko tuotantoketju on tällöin eri tavoin rasittanut luontoa turhaan. Ruokaa täytyy arvostaa, sillä sitä ei ole tänäkään päivänä tarpeeksi kaikille.

Toivon, että myös hyväntekeväisyysjärjestöt huolehtisivat siitä, että keräysvaroilla ostettava ruoka on kotimaista. Sitä vähemmän autettavia, mitä enemmän työtä. Joutsenlippumerkki ja kasvisten sirkkalehtimerkki takaavat raaka-aineen alkuperän ja elintarvikkeen valmistuksen Suomessa.

Tunnetko jo tähtitortun ja joululaatikoiden tuoksun?

Anne Kalmari, kansanedustaja,
Eduskunnan lähiruokakerhon pj.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu