Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Sipilä

Suomi äänesti työn, oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön puolesta

Keskustan eduskuntaryhmä, kannanotto to 23.4.2015 klo 13.30, julkaistavissa heti

Suomi äänesti työn, oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön puolesta

Eduskuntavaalit olivat muutosvaalit. Suomalaiset äänestivät Keskustan edustaman muutoksen: työllistävämmän, oikeudenmukaisemman ja koko Suomea tasapainoisemmin kehittävän politiikan puolesta. Vaalitulos oli myös luottamuslause ratkaisukeskeiselle ja yhteistyötä kokoavalle toimintatavalle.

Puheenjohtaja Juha Sipilän ja Keskustan saama valtakirja Suomen kuntoon laittamiseksi on vahva. Keskustan tavoitteena on, että Suomi saa rivakasti uuden, toimintakykyisen hallituksen. Nyt on menossa luottamus- ja yhteistyöpääoman rakentaminen puheenjohtaja Sipilän johdolla.

Keskusta katsoo, että kaikessa päätöksenteossa on oltava tavoitteena, että Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja että jokainen suomalainen pidetään oikeudenmukaisesti mukana. Keskusta haluaa osaltaan rakentaa ehyttä, tasavertaista, moniarvoista ja kansainvälistä Suomea, joka nousee yhteen hiileen puhaltamalla ja menestyy osaamisellaan.

Keskusta katsoo, että uuden hallituksen on ensi töikseen päätettävä Suomen työllisyyttä ja talouden kasvua kohentavista ratkaisuista. Uskottava suunnitelma velaksi elämisen lopettamisesta on tehtävä heti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on vietävä eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioiden yhteistyössä maaliin, jotta ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata. Palvelujen rahoitus on ratkaistava samassa yhteydessä.

Lisätietoja:
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, puhelin 050 511 3174

Maakunnat vahvoja vaikuttajia myös uudessa sotessa

Nyt sovittiin tahtotilasta parlamentaariseen valmisteluun. Juha Sipilä lähti hakemaan ratkaisua, koska sosiaali- ja terveydenhuolto oli menossa umpikujaan ja se olisi Suomelle todella vaarallista.  Tämä vastaantulo on osoitus sovittelevasta ja uudenlaisesta ajattelumallista politiikan kovassa maailmassa. On hyvä, että kuntarakenne ja Sote-järjestämisen kytkös saatiin purettua. Palvelut tuotetaan paikallisella ja alueellisella tasolla kuten nytkin. Suurkunta-ajattelusta ja pakkoliitoksista on luovuttu, samoin koko vahvan peruskunnan ajattelusta. Kaikki kunnat pystyvät osallistumaan päätöksentekoon.

Uusi malli mahdollistaa yhteiset tietojärjestelmät, millä saadaan säästöjä. Uudistuksen pitää myös vähentää merkittävästi korkeapalkkaisia johtajia, jolloin täältäkin saadaan huomattavat ja pysyvät säästöt. Uudistuksen jälkeen ei tarvita kaikkia nykyisten sairaanhoitopiirien eri tasojen johtajia, kunnissa ja kuntayhtymissä olevia eri tasojen johtajia, koska uusilla toimintojen järjestäjillä pitää kuitenkin olla johtajat, jotka järjestämisestä alueella vastaavat.

Keskusta ei ole hylännyt maakuntia. Meillä on täysi mahdollisuus saada erittäin laajasti Suomeen maakunnallinen palvelutuotanto. Monilla alueilla, ml. Keski-Suomi, Kainuu, Lappi tai vaikkapa Etelä-Karjala palvelutuotanto olisi luontevaa organisoida maakunnittain ja silloin tehty työ maakunnallisen ratkaisun eteen hyödyttää tulevaisuudessa.

On lupa odottaa, että uudistuksen myötä tekeville käsille, hoitohenkilökunnalle, voidaan suunnata paremmin resursseja, kun johtoporrasta karsitaan. Parhaimmillaan maakuntamme tehokkaat toimintamallit tuovat lisää palvelunhakijoita yli maakuntarajojen. Uuden mallin vahvuus on se, että päätökset on tehtävä koko maakunnan näkökulmasta, ei pelkästään keskuskaupunkien. Maakunnat ovat vahvoja vaikuttajia myös uudessa sotessa, kun pidämme puolemme!

Sähköverkko maan alle, kuka maksaa?

Maaseudun sähköverkko rakennetaan maan alle – maaseudun rahoilla. Sähkön siirtohintoihin tulee vähintään tuplaus. Pahimmillaan siirtohinnat voivat nousta jopa 70 %. Kun sähköverkot aikoinaan tehtiin, maaseudun väki kustansi ne silloinkin. Maaseudun asukkaat osallistuivat myös kaupunkien sähköverkkojen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ei silloin hinnoiteltu erikseen maaseudun ja kaupunkien sähköä. Korvauksia linjojen alle menneistä alueista ei juuri peritty ja pylväitäkin lahjoitettiin, että saatiin valo pirttiin. Sen jälkeen sähköyhtiöt palvelivat alueellisesti omiaan. Seuraavassa aallossa pieniä sähköyhtiöitä myytiin isoille kansallisille ja kansainvälisille pelureille, jotka rahastivat siirtohinnoillaan sumeilematta. Kun verkon omistaja on monopoliasemassa, käyttäjän ei auta muuta kuin maksaa kiltisti huimat hinnat.

Ihmettelen miksi 3,5 miljardin investointi täytyy taas rahoittaa maaseudun rahoilla. Miksi yhtiöt tai valtio eivät voi tulla vastaan? Kun verkkoa tehdään sähkönkuluttajien rahoilla, siitä pitää tehdä älykäs, kuten puheenjohtajamme Sipilä on esittänyt. Älykkään verkon avulla kuluttajat pystyvät säännöstelemään sähkön käyttöään ja säästämään energiaa. Molemminsuuntaisen mittauksen avulla voidaan myydä pieniäkin sähkömääriä yhteiseen verkkoon. Sähköntuottajayhtiötkin ovat nykyään asian puolella! Sähköverkko on rakennettu aikoinaan siten, että se kuljettaa sähkövirtaa aina yhteen suuntaan: suurista voimalaitoksista niille alueille, missä sähköä käytetään. Tulevaisuuden sähköverkon täytyy toimia, kuten internet toimii. Mehän voimme itse kukin lähettää tietoja ja syöttää tietoverkkoon asiaa. On tahoja, jotka jakavat tietoa massoittain, toisilta syntyy vain pieniä puroja. Tämä tietojen risteily toimii täysin organisoidusti ja kaikki voittavat.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu