Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

tasa-arvo

Ajatuksia naisista ja heidän asemastaan osuustoiminnassa

Ehdotin eduskuntaan osuustoiminnan äitiä Hedvig Gebhardia ja naisten asemaa käsittelevän juhlaseminaarin järjestämistä, ja se piettiinkin maaliskuun 2017 alussa Eduskunnan naisverkoston ja Pellervo-seuran voimin.

Siinä samalla tuli itsekin tsekattua mikä on naisten asema isoimmissa osuuskunnissa. Alueellisella tasolla ihan kohtuullinen, valtakunnan tasolla edustajistoissa ei enää oikein nieltävissä. Metsäliitolla, Valiolla, OP:lla ja SOK:lla naisia löytyi edustajistoissa vaihtelevasti noin 15% ja jopa yli 50%:in välillä. Kun mennään valtakunnantasolle, määrät putoavat. Hallintoneuvostoissa naisten osuus vaihtelee 7-29% prosentin välillä ja kahden näistä hallituksista ei heitä löydy yhtään! Tuntuu, että naisen täytyy olla kaksin verroin parempi kuin mies, päästäkseen merkittäviin asemiin.

Eikö osuuskunnille itselleenkin olisi hyväksi saada tasa-arvoisempi päättäjäkunta? Ovathan omistajatkin molempia sukupuolia?

Mikä sitten avuksi? Naisia tulee kannustaa päätöksentekoon. Usein vastaan tulee sama asia kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Osaanko tarpeeksi? Ehdinkö perehtyä? Onko mielipiteelläni arvoa? Nyt naiset itsetuntoa kehiin! Monesti naisten koulutus on korkeampi kuin miehen. Arjen organisoinnissa ja rahavirtojen pyörityksessä olemme oppineet ratkomaan asioita. Olen nähnyt monen miehen avaavan asiakirjakuoren kokouksessa. En yhdenkään naisen. Innostukaa naiset asioista, paneutukaa! Se auttaa osaltaan.

Naisen pitää pystyä kohtaamaan toiset pää pystyssä vertaisena, verkostoitua ihan kuin miestenkin. Jos joku tytöttelee – pojittele. Jos joku kehuu rintavarustusta, huomauta kiinteästä takapuolesta. Huumori kantaa yhtä lailla kuin asiaosaaminen, jota silti aina suosittelen.

Pitäisikö sitten rakenteisiin puuttua? Itseäni helpotti aikanaan emäntien hallintokurssi. (Isäntä oli tosin myöhemmin sitä mieltä, että miehille pitäisi järjestää emäntien hallintakurssi 😀 ). Kun olin pari viikkoa perehtynyt tilinpäätösanalyyseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, oli minulla myös paremmin pokkaa sanoa oma mielipiteeni. Siispä kannustan tällaisen koulutuksen järjestämiseen.

Entäpä muut rakenteelliset ratkaisut? Kiintiöt? Olen aiemmin vastustanut naiskiintiöitä yrityksissä. Eduskunnan naisverkoston seminaari havahdutti minut historian kulkuun. Suomi on ollut edelläkävijä tasa-arvoasioissa. Naiset saivat ensimmäisenä maailmassa mahdollisuuden olla sekä ehdokkaana eduskuntaan, että äänestää. Hedvig Gebhard oli heidän joukossa.

Julkisessa päätöksenteossa kiintiöt ovat saaneet aikaan sen, että miehiä ja naisia löytyy lautakuntiin kuin itsestään. Kiintiöt ovat ikäänkuin tehneet itsensä tarpeettomiksi.

Hedvig Gebhard aloitti jo eduskuntaan noustessaan työn naisten osallistamiseksi osuuskuntiin. Aluksi hän ajatteli, että naisten asema kohenee valistuksella ja aktivoimisella. Loppuvaiheessa eloansa hän arveli kiintiöitä kuitenkin tarvittavan. Sata vuotta on kulunut, kiintiöitä ei ole tullut eikä liioin naisten asema osuuskunnissa ole kohentunut riittävästi. Olisikohan minunkin aika muuttaa asennettani, ennen kuin olen eläkkeellä?

Naisvoimaa löytyy, ja sitä tarvitaan!

Tänään lauantaina, 15.10. vietetään kansainvälistä maaseudun naisten päivää. Päivällä halutaan huomioida naisten tärkeä rooli maaseutuyhteisöissä.

Maaseudun naiset kantavat vastuuta jokapäiväisestä leivästä – niin pelloilla kuin kodeissa. Kehitysmaissa naisten osuus maataloustyövoimasta on 43 prosenttia. Sotien aikana naiset vastasivat pääosasta koko Suomen elintarvikehuoltoa. Heidän osuutensa on merkittävä edelleenkin.

Kodeissa naiset kantavat usein päävastuun talonväen vatsan täyttymisestä, mutta maatiloilla on usein vierasta väkeä paikalla toinen mokoma. Se, että muonavahvuuteen kuuluu yli kymmenen henkeä, ei ole mitenkään harvinaista. Ruokaa tai ainakin kahvia kelkotaan monesti myös työmaalle. Tämä kaikki tapahtuu muun työn lomassa. Aamulla on hoidettu karjat, pistetty lapset kouluun ja keksitty virikettä pienemmille. Ruuan jälkeen siistitään huushollia kuntoon, hoidetaan välillä paperihommia ja sitten pistäytyykin seminologi. Tai kenties tehdään tovi sitä sivuhommaa, jota on alettu pyörittää, kun tienestit ovat käyneet vähiin. Iltapäivällä huolletaan mummut ja vaarit, pestään pyykkiä, nostetaan porkkanat, korjataan vaatteita, autetaan koululaisia läksyissä ja kuskataan heitä harrastuksiin. Ollaan organisaattorina, talouspäällikkönä, sihteerinä, logistikkona, korjaajana, siistijänä, hoitajana ja ties minä.

Muistan joskus takavuosina erään rouvan kertoneen emäntien hallintokurssilla, että hän joutui hankkimaan itselleen neljä tuuraajaa päästäkseen lähtemään muutamaksi päiväksi pois kotoa. 

Riippumatta siitä, tekevätkö naiset työtään kehittyneissä vai kehittyvissä maissa, he pitävät työnsä ohella huolta perheyhteisöistä suurella sydämellä. Naiset joutuvat usein taistelemaan heihin kohdistuvia ennakkoluuloja vastaan. Tasa-arvoisemman maailman luominen ei ole mutkatonta, mutta koulutus ja verkostot tuovat rohkeutta – ihan kaikkialla. Maaseudun naisia nousee koko ajan enemmän ja oikeutetusti myös moniin perinteisesti miehisinä pidettyihin tehtäviin.

Maa-ja kotitalousnaiset ovat nostaneet kursseillaan osaamista ja piristäneet retkillään arkea eri puolella Suomea. Viime vuonna saimme turvattua maa- ja kotitalousnaisten toiminnan rahoitusta eduskunnassa. Teen parhaani, että näin käy myös tämän vuoden valtion budjetissa.

Puhumalla huolet huojentuvat ja ilot kaksinkertaistuvat. Naisten joukossa voi turvallisin mielin annattaa miesten maailmasta, niin että sitten taas jaksaa työskennellä ja rakastaa niin kotona kuin työpaikoillakin. Naisille kuuluu suuri kiitos yhteisöjen hyvinvoinnista. Arvostakaamme sekä vanhempia että nuorempia maaseudun uutteria naisia!

Anne Kalmari, Eduskunnan kotitalouden tukiryhmän pj.

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu