Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

viljelijä

Pilaako bisnes ruuan?

Pilaako bisnes ruuan?

Ruualla tehdään maailmanlaajuisesti valtavaa bisnestä. Bisnesajattelu ruuan kohdalla tuntuu olevan niin, että kun vain saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halvalla niin hyvin menee, kunhan pidetään myynnin katteet korkeina. Katselin Food Inc. dokumentin kauhulla. Aloin pohtia onko tuo myös Suomen suunta. Onko jotain vielä tehtävissä? Riittävätkö vastavoimat?

Valitettavasti ruuantuotannon pelisääntöjä sanelevat globaali kilpailu, keskittynyt kauppa ja teollisuus. Meillä ruuantuotannosta jää koko ajan pois pieniä perheviljelmätiloja. Pienet tilat eivät pysty kilpailemaan suurten tuotantotilojen kanssa. Lihatiloilla myytävien sikojen tai nautojen määrä vaikuttaa hurjasti yksikköhintaan. Maitopuolella lisääntyneet kustannukset pakottavat kasvattamaan tilakokoa tai lopettamaan.

Väitän, että ruokabisneksen siirtyessä yhä harvempien käsiin häviäjiä ovat ympäristö, kuluttajien terveys sekä niiden ihmisten asema, jotka tekevät varsinaisen työn.

Olemme ajautumassa kohti teollisuusmaista agribisnestä, jossa viljelijällä on mahdollisuus vain hypätä pois tai hän ajautuu vääjäämättä kohti arvoja, joita hän ei hyväksy. Kaikki tapahtuu pikkuhiljaa ja tiedostamatta, siksi asioista olisi hyvä keskustella etukäteen. EU:n tehoviljelijä ei ole ahne sika, vaan hän on pikkuhiljaa ummistanut silmänsä luonnon kunnioitukselta, että voisi jatkaa sukupolvien ketjua, josta ei enää entisin menetelmin leipää saa. Jos tuottajahinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla seilaavan halvimman bulkkituotteen mukaan, emmekä saa lisäarvoa laatutyöstämme, tilanne kääntyy toivottomaksi.

Ohjelman mukaan Yhdysvalloissa perheviljelmät ovat suurelta osin historiaa. Liikemiehet, jotka omistavat tuotannon, eivät välttämättä ole edes käyneet maatilalla. Ulkomainen halpatyövoima tekee nurkumatta jättimäisillä eläintehtailla sen, mihin heidät komennetaan. Eläimille syötetään antibioottia rehuissa, että ne kasvaisivat paremmin. Näiden kasvunedisteiden käyttö on kiellettyä Suomessa, sillä ne aiheuttavat antibioottiresistenssiä. Eläimille syötetään myös kasvuhormonia, jonka käyttö on Suomessa kielletty. Sen käyttöön on arveltu liittyvän useita terveysriskejä. Kun rehu ei ole enää sitä, mitä eläimelle lajityypillisesti kuuluisi olla, ei toivotut bakteerikannat alkavat elää tehden ruuan riskit suuremmiksi.

Meillä pykälänvartijat vahtaavat, onko vasikan karsina sentin liian pieni tai onko elintarvikehuoneistossa harja irti lattian pinnasta. Yhdysvalloissa päättäjät hyväksyvät ja siunaavat täältä katsottuna epäeettisen toiminnan. Tämä geenimuunneltu, vaarallisia bakteereja sisältävä hormoonimössö pitäisi sitten päästää myös EU:n markkinoille vapaakauppasopimuksilla.

Olin Maailman Eläinten päivän tilaisuudessa keskustelemassa siitä miten eläinsuojelulakia tulisi muuttaa, jotta eläinten hyvinvointi Suomessa parantuisi. Olen yhtä mieltä Kati Pullin ja Salla Tuomivaaran kanssa siitä, että parannuksia voidaan ja tuleekin tehdä eläinten hyvinvoinnin eteen. Nämä täytyy olla kuitenkin ehdottomasti kytköksissä siihen, että edes julkisissa keittiöissä ruuan minimi laatutaso täyttäisi suomalaisen lainsäädännön vaateet. Emmehän voi vaatia yhtä ja suosia toista! Mikäli itse kiristämme eläinsuojelu- ja ympäristönormeja, mutta olemme valmiita ostamaa ruokaa sieltä mistä halvimmalla saa, teemme globaalissa mittakaavassa karhunpalveluksen luonnolle. Moni kuluttaja vaatii kotimaiselta tuottajalta paljon, mutta ostaa lopulta tuotteen hinnan perusteella.

Haluan haastaa lihattoman lokakuun rinnalle uudentyyppistä ajattelua. Entäpä, jos joukko eläinystävä-tahoja sitoutuisivat rahoitusmalliin, joka takaa tuotantoeläimille sitoutumisasteesta riippuen mitä hienoimmat olot. Tarpeeksi kannattajia, niin parsinavetta siirtyy pihattoon. Vähemmilläkin osuuksilla karja saa uuden rapsutuslaitteen tai erityismukavat makuualustat. Tietyllä määrällä maksullisia tykkäyksiä siat saavat paremman mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä jne. Esimerkkinä voisi toimia Herttoniemen ruokaosuuskunnasta tutun Olli Revon ja viljelijä Rikard Korkmanin kehittelemä sopimuspohjainen suoramyyntimalli ”Minun omenapuu”. Tällä halutaan edistää kumppanuusmaataloutta suoraan omenaviljelijän ja omenakuluttajan välillä ilman välikäsiä. Kuluttaja ostaa vuosittain yhden omenapuuosuuden, johon sisältyy osa omenatarhan puista ja näiden puiden omenasato kokonaisuudessaan.( http://www.minunomenapuu.fi)

Tämän päivän valinnoilla ratkaisemme millaisessa ruokabisneksessä haluamme olla mukana.

 

Anne Kalmari, kansanedustaja, kesk.

 

 

 

Puhdasta ruokaa, kiitos!

Maaseudun Tulevaisuus tänään 15.3.2013: ”Suomi ja muut Pohjoismaat erottuvat edukseen EU:n torjunta-aineiden jäämäseurannassa. Jäämiä löytyy, mutta pitoisuudet ovat matalampia kuin muualla Euroopassa. Suomalainen puhdas ruoka ei ole myytti. Vahvistusta saatiin taas kerran, kun Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto, Efsa, julkaisi tietoja torjunta-aineiden jäämistä elintarvikkeissa. Suomi ja muut Pohjoismaat loistavat kärjessä ja myös itävaltalaiset voivat olla tyytyväisiä. Eniten jäämiä todettiin EU:n ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa.”

Voimme oikeasti olla iloisia tästä uutisesta. Ei ole yhdentekevää mitä suuhun laitamme. Koko ajan tulee uusia ruokaskandaaleja ja on yhä vaikeampi kuluttajana seurata mitä ostaa ja mikä pitäisi jättää kaupan hyllyyn. Joutsenlippu on kuitenkin yksi valintaa helpottava merkki. Päätöksillämme kuluttajina voimme vaikuttaa siihen pysyvätkö ns. huonot tuotteet myynnissä vai poistuvatko ne valikoimista.

Huomionarvoista on, että luomutuotteistakin löytyi jonkin verran kasvinsuojeluainejäämiä, etenkin EU:n ulkopuolelta tulleissa erissä.

Mistä sitten jäämättömyys johtuu: Kaikki maat eivät enää suostu antamaan tietoja kasvinsuojeluaineiden käyttömääristä, mutta tilanne on entinen. Suomen kasvinsuojeluainemäärät ovat minimaalisia muihin maihin verrattuna. Suomalaisten syömistä kasvinsuojeluainejäämistä yli 90 % tuleekin tuontielintarvikkeista, vaikka niiden osuus ostoskorissa on pienempi kuin kotimaisten tuotteiden. Jäämiä saamme erityisesti hedelmistä ja tuontirukiista. (Lähde: Elintarviketurvallisuusselonteko)

Antibioottisten kasvunedisteiden ja hormonien käyttö kotieläimillä on Suomessa kielletty. Rehuntuotantoa valvotaan niin tarkasti, että en usko dioksiinipitoisten viemärijätteiden pääsyyn ketjussa.

Maamme forforivarat eivät sisällä juurikaan raskasmetalleja eikä liikenne saastuta kuten tiuhemmin asutetuissa maissa. Näin ruuan raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin alhaisia.

Pakko pohdiskella vähän sitäkin kuinka kauan saamme nauttia puhtaasta ruuasta. Tilanne on erittäin huolestuttava, kun ajatellaan omavaraisuuden alenemista.  Viljelijöiden tulotaso on surkea ja tilat vähenevät huimaa vauhtia. Siis kysynkin teiltä kuluttajat: Eikö jäämättömyydestä kannattaisi maksaa vähän ekstraa puhtaan ruuan tuottajalle?

 

 

Oikeudenmukaisuutta viljelijöille!

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista (kok) käsiteltiin eilisessä debattikeskustelussa silkkihansikkain, vaikka leikkaukset tästä pääluokasta ovat suuremmat kuin mistään muualta. Tuntuu, ettei viesti viljelijän hädästä mene perille. Missä on oikeudenmukaisuus?

Hallituksella ei ole mitään käsitystä miltä tuntuu viljelijästä, kun hän kuuntelee tulopoliittista neuvottelua siitä, olisivatko palkankorotukset prosentin, 2, 3, 4 vai kenties jopa 6 prosenttia, kun tämä hallitus järjestää maanviljelijöille 5 prosentin palkanalennuksen. Maatalouden pääluokasta leikataan neljä prosenttia, kun muista pääluokista leikataan keskimäärin 2,2 prosenttia. Miksi näin tehdään? Siksi, että tälle hallitukselle on aivan sama, mitä ruokaa he suuhunsa pistävät. Kukaan ei sano tätä asiaa ääneen vaan puhutaan kauniisti lähiruuasta, kun samalla viedään pohja pois siltä, että suomalainen ruuantuotanto voisi jatkua.

 Eilen MTK:n edustajat toivat maaseutuvetoomuksen kansanedustajille. Hyvä vetoomus ja toivottavasti se otetaan vakavasti myös hallituspuolueissa!

 

Hallitusohjelma keskittää ja leikkaa

Keskustaosaaminen näkyi laajalla rintamalla eilisessä hallitusohjelmakäsittelyssä. Ryhmämme puheenjohtajan Tiilikaisen puheenvuoro oli erinomainen. Kyllä oli värittömyys kaukana, kun Kimmo haastoi hallitusta. Keskustelu jatkuu täysistunnossa vielä tänään ja tulossa on lisää keskustalaisten kannanottoja hallitusohjelmasta. Omassa puheenvuorossani eilen, olin keskittynyt pääasiassa maaseudun tilanteeseen. Seuraavassa on osa puheenvuorostani.

”Keskittäjähallituksen kasvun edistämisinnovaatio on seuraava: pakotetaan ihmiset muuttamaan suuriin kaupunkeihin ja puolitetaan gryndereitten lainan korot, että saavat tehdä vuokra-asuntobisnestä. Onkohan vaalirahoituksella merkitystä? Lue loppuun

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu