Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Harvaan asuttu maaseutu tasavertaisemmaksi!

Harvaan asutulla alueella asuu 293 000 henkilöä, mikä on vain 5,3 % Suomen väestöstä. Kuitenkin harvaan asuttu alue kattaa 68 % Suomen pinta-alasta. Valtaosa luonnonvaroistamme ja suuri osa yritystoiminnasta sijaitsee harvaan asutulla alueella. Harvaan asutun maaseudun potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Se voi olla merkittävä osa Suomen seuraavaa kasvutarinaa.
Valtioneuvosto on asettanut harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmältä kaivataan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia politiikkaan. Mitä nuo toimenpiteet maaseudun mahdollisuuksien parantamiseksi voisivat olla?

Saavutettavuus on yksi merkittävimmistä alueiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. On syytä varmistaa bitin ja rekan kulkeminen myös maaseudulla. Tämä hallitus satsasi hallitusohjelmassaan lähes miljardin tieverkon korjausvelan pienentämiseen. Ehkäpä näitä toimia on syytä jatkaa. Liikennekaari antaa vapauksia uudenlaisiin tapoihin järjestää matkoja, ja näin lomamökin voi valita periferiasta, vaikkei autoa omistaisikaan.

Suomessa on ollut kunnianhimoinen laajakaistaohjelma. Itsekin pystyn hakemaan tausta-aineistoa ja kirjoittelemaan tätä kolumnia kotona Kivijärvellä 100 megan yhteyden turvin. Muistan sen ajan, kun keittiössä ehti keittää kattilallisen perunoita ennen kuin sai sähköpostin liitetiedoston avattua. Jos saamme kaikki puolueet sitoutumaan siihen, että laajakaistarakentaminen jatkuu, etätyö ja yritystoiminta harvaan asutuilla alueilla helpottuvat.

Osaaminen vie alueita eteenpäin. Vähintään toisen asteen koulutus riittävän lähellä kotia auttaa kiinnittymään alueelle. Miten paikallisten lukioiden ja ammattikoulujen säilyttämistä voitaisiin tukea? Korkeakoulutetut voivat tuoda maaseudulle merkittävää tietotaitoa. Esimerkiksi pohjois-Norjaan vähintään vuodeksi työskentelemään muuttavat korkeakoulutetut norjalaiset saavat helpotuksia opintolainaansa. Pitäisikö näin toimia meilläkin?

Auto on harvaan asutuilla alueilla välttämättömyys. Entäpä jos ajoneuvovero tai bensavero olisi porrastettu postinumeroluokituksen mukaan? Silloin julkisia käytettäisiin entistä enemmän siellä, missä se on taloudellisesti järkevää ja maaseudun ihmisiä ei rangaistaisi päästöistä, sillä heitä tarvitaan luonnonvarojen kestävän käytön mahdollistajina. Ehkäpä pitäisi ottaa rohkeampi hyppy uusiutuviin ja poistaa käyttövoimavero biokaasuautoilta sekä huolehtia julkisella tuella biokaasun tankkausasemaverkosta joka seudulle.

Miksi ihmeessä kiinteistöveroa ei ole porrastettu, vaikka verottaja ja varsinkin vakuuksia arvioivat pankit hyvin tietävät, että kahdensadan neliön omakotitalon arvo on erilainen Kivijärven Puralankylällä kuin Espoon Kivenlahdessa? Kannustaisiko halvempi kiinteistövero asumaan harvaan asutulla alueella, ja kuinka se korvattaisiin kunnille? Entäpä kaksoiskuntalaisuus eli mahdollisuus maksaa veronsa kahteen kuntaan?
Ehkäpä erilaisia tukia pitäisi kohdentaa erityisesti harvaan asutulle alueelle. Tai voisiko tulo- tai yritysveroasteikoissa olla alueellisia eroja? Virkamiehet eivät näitä kannata ja EU:kin asettaa reunaehtojaan, mutta kun politiikassa jotain yhdessä sovitaan, kokemukseni mukaan ratkaisut löytyvät.

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän työ ei ole helppo. Poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen vaatii yhteensovittamista. Aika ajoin nousee maaseutukriittisiä ääniä, joiden mielestä maaseudulle satsaaminen on rahojen tuhlaamista ja ihmisten olisi syytäkin esimerkiksi taloudellisista tai ilmastosyistä keskittyä kaupunkeihin. Nämä väitteet ovat kuitenkin moneen kertaan vääräksi todistettuja. Tällainen vastakkainasettelu on vanhanaikaista. On outoa, jos maaseudulle tehdyt satsaukset nähdään vain aluepoliittisina kädenojennuksina ja sen sijaan suuret investoinnit kuten kehärata, Guggenheim, Musiikkitalo, valtionkirjasto ja länsimetro koko kansakuntaa hyödyttävinä yhteisinä investointeina. Mielestäni kaikki hankkeet kaikkialla hyödyttävät koko maata.

Me parlamentaarisessa työryhmässä näemme kaupunkien merkityksen ja toivomme niiden menestyvän, mutta ajattelemme, että tarvitsemme myös elävää maaseutua. Sähkö ei synny töpselistä eikä ruoka kaupasta.

Toivommekin eri puolilta Suomea ehdotuksia työryhmän jäsenille. Ennen jokaista kokousta Harvaan asutun maaseudun verkosto -sivustolla Facebookissa julkaistaan keskustelunavaus tulevasta teemasta. Osallistumalla keskusteluun voit vaikuttaa!

Anne Kalmari
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

captcha

Please enter the CAPTCHA text

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu