Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Blogi

Sivu 1 / 9212345»

Kalmari:Kaikkien puolueiden mepit toimimaan Keskustapoliitikkojen tavoin Suomen metsien hyväksi

Hankasalmen maaseutupäivässä 14.7.2017 puhunut Kalmari kiittele oman puolueensa toimintaa metsienkäytön hyväksi tehdystä EU-vaikuttamisesta, mutta kannustaa kaikkien puolueiden meppejä ja kansanedustajia samalle asialle. Erityisesti kokoomuksen ja vihreiden haluaisin ymmärtävän, että tässä LULUcf päätösissä on kyse miljardiluokan asoista ja koko biotalouden mahdollistamisesta.

Keskusta on vaikuttanut  aina pääministeritasoa myöten. Metsien ilmastokohteluun haetaan järkevämpää mallia nyt alkaneella Viron puheenjohtajakaudella. Tavoite on malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi.

EU:n ympäristövaliokunnassa voitti Raportööri Norbert Linsin (EPP) ehdotus jonka mukaan metsien käyttöä verrataan yksinomaan siihen, miten metsiä on viime vuosikymmenellä käytetty.

Esim. Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80% ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65%:sta, tulisi Suomen vähentää päästöjään vielä nykyistäkin enemmän tai ostaa metsänsä jo aikaa sitten hävittäneiden maiden nyt metsityksestään saamiaan yksiköitä.

Tämä ei oikeudenmukaista eikä huomioi metsien hoitoon liittyvää monien vuosikymmenten aikajännettä. Ympäristövaliokunnan päätös perustuu malliin, jossa metsien käyttöä tulevaisuudessa verrataan vuosien 2000‒2012 tasoon. Hakkuiden määrä oli taantuman vuoksi  kyseisellä ajanjaksolla Suomessa nykytasoa pienempi.

Jos historiaa katsotaan riittävän pitkälle taakse, tulisi metsänsä hakanneiden Euroopan maiden vertailutasoksi aika, jolloin ne eivät olleet vielä metsiään hävittäneet.

Suomen metsien puumäärä on kasvanut 1960 luvun alun 1,5 mrd kuutiosta 2,5 miljardiin kuutioon. ( Luken uusin metsien inventointi). Meidän metsiemme kasvu on nyt historiallisen korkealla tasolla, mutta se ei jatku, ellei nuoria metsiä voi jatkossakin kannattavasti harventaa, toteaa Kalmari

Kun valmistetaan pitkäikäisisiä tuotteita puusta tarvitaan tukkipuuta. Sitä ei synny ilman metsänhoitotyötä. Ensiharvennusrästejä on 1 000 000 hehtaaria. Tästä riittää puuta niin uuden sukupolven tuotteisiin kuin selluksi ja energiaksikin. Parempi käyttää puuta kestävästi kuin lahottaa se metsiin, selventää Kalmari

Lisätiedot: Anne Kalmari, maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja kesk. P.050-5122084

 

Puhe Euroopan neuvoston yleiskokouksessa

Honoured chairman  of the assembly and fellow representatives

Freely democratic institutions, their trustworthy functioning and the accountability are key factors in a state or organization that wishes to be recognized democratic. In this assembly we often hear, how rule of law, democracy and human rights are our guidelines, and yet we have not properly and honestly looked into the mirror. It is about a time, that accountability and trustworthiness will be taken seriously in the Council of Europe and all it’s operating bodies!

Corruption, disqualification, conflict of interest issues or other severe violations of elected officials must be taken seriously and not brushed away. It is clear, that the openness and zero tolerance to corruption should be the ground rule for all democratically elected position holders. This, however, should be written down – not just assumed – and therefore I warmly support the rapporteur Ms Maury Pasquier’s report to make the suggested amendments to Rules of Procedure to ensure consequences for lack of trust or inappropriate behavior.

In addition I would like to remind, that prevention and monitoring are key factors supporting equal standards for everyone involved. In Finland we have a clear system of reporting all financial support that is offered and given to us.  This also includes benefits without monetary exchange. The open reporting system reminds everyone involved, that opinions and decisions cannot be bought in a democratic state or institution.

We all as democratically elected representatives, must take this matter seriously. We must ensure, that if the trust of an elected official is lost, there must be serious consequences to ensure that the position is at stake. Prevention as well as implications of condemned deeds are much needed.

Maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja: Metsästyslaki muuttuu selkeämmäksi ja toimivammaksi

TIEDOTE 8.6.2017

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari on tyytyväinen metsästyslakiin tulevista muutoksista.

”Nyt uudistetulla lainsäädännöllä poistetaan monin osin turhaa byrokratiaa ja tarkennetaan lakia havaittujen ongelmakohtien osalta” Kalmari linjaa

Esimerkiksi haittalintujen poisto maatalousmaalta onnistuu jatkossa ilmoitusluontoisesti – mikä ilahduttaa erityisesti marjanviljelijöitä, joilla on aiempina vuosina menneet marjat linnuille ennen poistoluvan myöntämistä.

Haittalinnuista myös koko Suomeen levinnyttä ja runsaslukuiseksi yleistynyttä naakkaa esitetään jatkossa metsästettäväksi lajiksi, mikä on ollut monien pitkäaikainen toive.

Myös metsästysaseiden kuljettaminen helpottuu. Jatkossa todetaan laissa tilanteet, joissa aseen kuljetus on sallittu. Vain näistä poiketessa tarvitsisi hakea erillistä lupaa.

”Kun nyt lakimuutoksella samalla yhtenäistetään myös hirvilupa-alueita sirpaleisista vähintään 1000 hehtaarin aloiksi, parannetaan tällöin metsästyksen turvallisuutta ja onnitumista” toteaa Kalmari, ja lausuu samalla kiitokset asiantunteville riistanhoitajille jotka metsästyksen ohessa huolehtivat kantojen hyvinvoinnista.

Ongelmatapausten vähentämiseksi lakia esitetään muutettavaksi siten, että jatkossa haaskanpito on lähtökohtaisesti kiellettyä. Yleistynyt ja villiintynyt haaskanpito on saanut erityisesti karhujen käytöstä muuttumaan ihmistä pelkäämättömiksi, mikä ei ole edesauttanut ihmisen ja karhun sopuisaa yhteiseloa. Jatkossa tilanne toivottavasti paranee ja saloillamme on turvallista tilaa sekä ihmisille, että karhuille, puheenjohtaja Kalmari summaa.

Kalmari on myös mielissään siitä, että valiokunnan mietintö oli yksimielinen. Hän antaa kiitoksen koko valiokunnalle asiantuntevasta ja hyvästä käsittelystä.

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi

Toimituksille ti 9.5.2017

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari on valittu eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Kalmari seuraa tehtävässä maa- ja metsätalousministeriksi nimitettyä Keskustan kansanedustajaa Jari Leppää. Leppä toimi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta.

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Samalla olen varma siitä, että yhteistyö valiokunnan ja ministeri Lepän kesken on toimivaa ja tuloksellista, Kalmari sanoo.

Kalmarin mukaan maa- ja metsätalouspolitiikassa on lyhyellä aikavälillä edelleen haettava ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja sitä kautta viljelijöiden ja heidän läheistensä toimeentulon helpottamiseksi.

– Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi myös kauppa voi tehdä paljon. Laaturuokaa ei pidä myydä bulkin hinnalla. Suomalaisen lähiruuan kulutusta on päättäväisesti edistettävä myös julkisten hankintojen kautta.

– Juuri kun olemme saaneet lähiruokatahtoa ja osaamista kuntiin, uuden soten osalta voimme ottaa pitkän taka-askeleen ellemme päätä ruuan hankinta- ja valmistusasioista fiksulla tavalla etukäteen joka ainoassa maakunnassa erikseen. Pienessä kunnassa olisi outoa, jos sote-ruoka siirtyisi maakuntaan ja piskuinen koulu-ja varhaiskasvatusruoka jäisi kuntaan. Tähän asti ne ovat olleet saman hallinnon alla ja kunnat ovat saaneet synergiaetuja työntekijöiden yhteiskäytöstä. Ruokahankinnat on voitu tehdä paikallisesti.  Vihoviimeisenä näen valtakunnallisen ruokahankintayksikön.

– Jatkuvaa työtä on myös maatalouden byrokratian karsinta, jota hallitus on tehnyt jo kaksi vuotta, mutta jossa on vieläkin paljon tehtävää, huokaa Kalmari.

Pidemmällä aikavälillä Kalmarin mukaan on tärkeää  edistää kotimaisiin, uusiutuviin luonnonvaroihin ja korkeaan osaamiseen perustuvaa biotaloutta.

– Bio- ja kiertotalous on lupaavimpia mahdollisuuksia uusiin, pysyviin työpaikkoihin ja elinvoimaan koko maassa. Maaseutua ei saa museoida, sillä hyvin hoidettu metsä tai pelto sitoo hiiltä ja pitää yllä arvokkaita kulttuurimaisemia. Luontomatkailukin ottaa vasta ensiaskeliaan ja vesi on lähes hyödyntämätön voimavara.

– Haluan nostaa myös maaseutupolitiikan sille kuuluvaan asemaan. Ehdotan parlamentaarista työryhmää seulomaan parhaat ja kustannustehokkaimmat toimet maaseudun elinvoiman lisäämiseksi. Yksi voisi olla se,  että valtio aukaisisi mahdollisuuksien mukaan virkansa ilman maantieteellistä paikkasidonnaisuutta. Kun tehtäviä hoidettaisiin alueilla modernia tekniikkaa hyödyntäen, vähennettäisiin keskittymistä ja saataisiin kattavampi hakijajoukko, Kalmari pohtii.
Kalmari on toiminut kansanedustajana Keski-Suomen vaalipiiristä Kivijärveltä vuodesta 2007 alkaen. Hän on ollut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen tuon  ajan. Koulutukseltaan Kalmari on agronomi, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri ja ammatiltaan maatalousyrittäjä. Hän on toiminut lukuisissa maaseutua lähellä olevissa järjestöissä.

Lisätietoja: kansanedustaja Anne Kalmari, puhelin 050 512 2084, anne.kalmari@eduskunta.fi

Ajatuksia naisista ja heidän asemastaan osuustoiminnassa

Ehdotin eduskuntaan osuustoiminnan äitiä Hedvig Gebhardia ja naisten asemaa käsittelevän juhlaseminaarin järjestämistä, ja se piettiinkin maaliskuun 2017 alussa Eduskunnan naisverkoston ja Pellervo-seuran voimin.

Siinä samalla tuli itsekin tsekattua mikä on naisten asema isoimmissa osuuskunnissa. Alueellisella tasolla ihan kohtuullinen, valtakunnan tasolla edustajistoissa ei enää oikein nieltävissä. Metsäliitolla, Valiolla, OP:lla ja SOK:lla naisia löytyi edustajistoissa vaihtelevasti noin 15% ja jopa yli 50%:in välillä. Kun mennään valtakunnantasolle, määrät putoavat. Hallintoneuvostoissa naisten osuus vaihtelee 7-29% prosentin välillä ja kahden näistä hallituksista ei heitä löydy yhtään! Tuntuu, että naisen täytyy olla kaksin verroin parempi kuin mies, päästäkseen merkittäviin asemiin.

Eikö osuuskunnille itselleenkin olisi hyväksi saada tasa-arvoisempi päättäjäkunta? Ovathan omistajatkin molempia sukupuolia?

Mikä sitten avuksi? Naisia tulee kannustaa päätöksentekoon. Usein vastaan tulee sama asia kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Osaanko tarpeeksi? Ehdinkö perehtyä? Onko mielipiteelläni arvoa? Nyt naiset itsetuntoa kehiin! Monesti naisten koulutus on korkeampi kuin miehen. Arjen organisoinnissa ja rahavirtojen pyörityksessä olemme oppineet ratkomaan asioita. Olen nähnyt monen miehen avaavan asiakirjakuoren kokouksessa. En yhdenkään naisen. Innostukaa naiset asioista, paneutukaa! Se auttaa osaltaan.

Naisen pitää pystyä kohtaamaan toiset pää pystyssä vertaisena, verkostoitua ihan kuin miestenkin. Jos joku tytöttelee – pojittele. Jos joku kehuu rintavarustusta, huomauta kiinteästä takapuolesta. Huumori kantaa yhtä lailla kuin asiaosaaminen, jota silti aina suosittelen.

Pitäisikö sitten rakenteisiin puuttua? Itseäni helpotti aikanaan emäntien hallintokurssi. (Isäntä oli tosin myöhemmin sitä mieltä, että miehille pitäisi järjestää emäntien hallintakurssi 😀 ). Kun olin pari viikkoa perehtynyt tilinpäätösanalyyseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, oli minulla myös paremmin pokkaa sanoa oma mielipiteeni. Siispä kannustan tällaisen koulutuksen järjestämiseen.

Entäpä muut rakenteelliset ratkaisut? Kiintiöt? Olen aiemmin vastustanut naiskiintiöitä yrityksissä. Eduskunnan naisverkoston seminaari havahdutti minut historian kulkuun. Suomi on ollut edelläkävijä tasa-arvoasioissa. Naiset saivat ensimmäisenä maailmassa mahdollisuuden olla sekä ehdokkaana eduskuntaan, että äänestää. Hedvig Gebhard oli heidän joukossa.

Julkisessa päätöksenteossa kiintiöt ovat saaneet aikaan sen, että miehiä ja naisia löytyy lautakuntiin kuin itsestään. Kiintiöt ovat ikäänkuin tehneet itsensä tarpeettomiksi.

Hedvig Gebhard aloitti jo eduskuntaan noustessaan työn naisten osallistamiseksi osuuskuntiin. Aluksi hän ajatteli, että naisten asema kohenee valistuksella ja aktivoimisella. Loppuvaiheessa eloansa hän arveli kiintiöitä kuitenkin tarvittavan. Sata vuotta on kulunut, kiintiöitä ei ole tullut eikä liioin naisten asema osuuskunnissa ole kohentunut riittävästi. Olisikohan minunkin aika muuttaa asennettani, ennen kuin olen eläkkeellä?

Sivu 1 / 9212345»

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu