Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Olen kolmannen kauden kansanedustaja
Keski-Suomesta Kivijärveltä. 
Olen Suomalaisen ruuan puolestapuhuja. 

Oikeudenmukaisuus niin ihmisten kun alueiden välillä on minun juttuni. Eduskunnassa olen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, lisksi toimin, suuressa valiokunnassa, sekä valtiovarainvaliokunnassa, eritysesti asunto-ja ympäristöjaoston, sekä työ- ja elinkeinojaoston työssä. Olen myös Euroopan Neuvoston jäsen.

Pidetään yhteyttä!

Sivu 3 / 9512345»

Ajatuksia naisista ja heidän asemastaan osuustoiminnassa

Ehdotin eduskuntaan osuustoiminnan äitiä Hedvig Gebhardia ja naisten asemaa käsittelevän juhlaseminaarin järjestämistä, ja se piettiinkin maaliskuun 2017 alussa Eduskunnan naisverkoston ja Pellervo-seuran voimin.

Siinä samalla tuli itsekin tsekattua mikä on naisten asema isoimmissa osuuskunnissa. Alueellisella tasolla ihan kohtuullinen, valtakunnan tasolla edustajistoissa ei enää oikein nieltävissä. Metsäliitolla, Valiolla, OP:lla ja SOK:lla naisia löytyi edustajistoissa vaihtelevasti noin 15% ja jopa yli 50%:in välillä. Kun mennään valtakunnantasolle, määrät putoavat. Hallintoneuvostoissa naisten osuus vaihtelee 7-29% prosentin välillä ja kahden näistä hallituksista ei heitä löydy yhtään! Tuntuu, että naisen täytyy olla kaksin verroin parempi kuin mies, päästäkseen merkittäviin asemiin.

Eikö osuuskunnille itselleenkin olisi hyväksi saada tasa-arvoisempi päättäjäkunta? Ovathan omistajatkin molempia sukupuolia?

Mikä sitten avuksi? Naisia tulee kannustaa päätöksentekoon. Usein vastaan tulee sama asia kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Osaanko tarpeeksi? Ehdinkö perehtyä? Onko mielipiteelläni arvoa? Nyt naiset itsetuntoa kehiin! Monesti naisten koulutus on korkeampi kuin miehen. Arjen organisoinnissa ja rahavirtojen pyörityksessä olemme oppineet ratkomaan asioita. Olen nähnyt monen miehen avaavan asiakirjakuoren kokouksessa. En yhdenkään naisen. Innostukaa naiset asioista, paneutukaa! Se auttaa osaltaan.

Naisen pitää pystyä kohtaamaan toiset pää pystyssä vertaisena, verkostoitua ihan kuin miestenkin. Jos joku tytöttelee – pojittele. Jos joku kehuu rintavarustusta, huomauta kiinteästä takapuolesta. Huumori kantaa yhtä lailla kuin asiaosaaminen, jota silti aina suosittelen.

Pitäisikö sitten rakenteisiin puuttua? Itseäni helpotti aikanaan emäntien hallintokurssi. (Isäntä oli tosin myöhemmin sitä mieltä, että miehille pitäisi järjestää emäntien hallintakurssi 😀 ). Kun olin pari viikkoa perehtynyt tilinpäätösanalyyseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, oli minulla myös paremmin pokkaa sanoa oma mielipiteeni. Siispä kannustan tällaisen koulutuksen järjestämiseen.

Entäpä muut rakenteelliset ratkaisut? Kiintiöt? Olen aiemmin vastustanut naiskiintiöitä yrityksissä. Eduskunnan naisverkoston seminaari havahdutti minut historian kulkuun. Suomi on ollut edelläkävijä tasa-arvoasioissa. Naiset saivat ensimmäisenä maailmassa mahdollisuuden olla sekä ehdokkaana eduskuntaan, että äänestää. Hedvig Gebhard oli heidän joukossa.

Julkisessa päätöksenteossa kiintiöt ovat saaneet aikaan sen, että miehiä ja naisia löytyy lautakuntiin kuin itsestään. Kiintiöt ovat ikäänkuin tehneet itsensä tarpeettomiksi.

Hedvig Gebhard aloitti jo eduskuntaan noustessaan työn naisten osallistamiseksi osuuskuntiin. Aluksi hän ajatteli, että naisten asema kohenee valistuksella ja aktivoimisella. Loppuvaiheessa eloansa hän arveli kiintiöitä kuitenkin tarvittavan. Sata vuotta on kulunut, kiintiöitä ei ole tullut eikä liioin naisten asema osuuskunnissa ole kohentunut riittävästi. Olisikohan minunkin aika muuttaa asennettani, ennen kuin olen eläkkeellä?

Luomu tuo lisäarvoa niin kouluruokailuun kuin viljelijällekin

Kansanedustaja Anne Kalmari Luomufoorumin avauspuheessa Jyväskylässä ke 1.2.2017

Vaikka maatalouden tilanne ylipäänsä Suomessa on tukala, luomutiloilla tilanne on keskimääräistä paremmin. Kalmarilla oli tarjolla porkkanaa asennemuutoksen puolesta.

Hallitus julkisti eilen luomumaidon, hedelmien ja vihannesten parantuvasta tuesta kouluille, jotta kaikki suomalaislapset voisivat nauttia puhtaammista, torjunta-aineettomista ja lähellä tuotetuista tuotteista tasa-arvoisesti. Kalmari kertoi tuen muutoksen jälkeen olevan tavalliselle maidolle yhdeksän, ja luomumaidolle 27 senttiä litralta.

Tuen taustalla on EU:n tuki terveellisempään kouluruokailuun. Suomessa tämä tuki on päätetty suunnata nyt erityisesti luomutuotteisiin. Kalmari korostaa, että julkisissa luomuhankinnoissa edettäisi nyt nimenomaan kotimaisuus edellä. Valitettavasti joskus luomun portaat ovat vieneet kohti ulkomaalaisia luomutuotteita.

Hallitusohjelman tärkein tavoite on saada suomalaisille tuotteille lisäarvoa, ei vain lisätä massatuotannon määrää. Markkinointi laadun puolesta on koko tuoteketjun asia.

Maailmalla luomuruoan menekki on vielä paljon Suomen kysyntää edellä, mutta suuntaus meilläkin on selkeästi kohti tiedostavampaa kuluttajakäyttäytymistä, jolloin lähiruoka ja luomuruoka ovat kuluttajien ensisijaisia valintoja.

Suurimpana esteenä luomutuotannolle on edelleenkin usein EU:n byrokratia. Hallitus on tehnyt töitä EU:ssa ja kotimaassa esimerkiksi helpottamalla pientuotannon asemaa, mutta työtä on vielä jatkettava, Kalmari linjaa.

Kalmari haastoi kaupan mukaan keskusteluun kysyen, miten saadaan arvokkaasta tuotteesta eniten vastinetta sille, joka tuotteen eteen eniten tekee? Kaupan kate on tällä hetkellä reippaasti enemmän kuin viljelijän osuus, ja tämän on käännyttävä toisin päin, Kalmari vaatii.

Kansanedustaja Anne Kalmari vierailee 12 Keski-Suomen koululla 16.-20.1.2017

 Kouluvierailut ovat osa eduskunnan virallista Suomi 100 -juhlavuoden ”Kansanedustajat kouluissa” –tapahtumakiertuetta ja vastaavia tilaisuuksia järjestetään noin 500 ympäri Suomen. Näiden kahdentoista lisäksi Anne on menossa kevään kuluessa Petäjävedelle, Karstulaan, Hankasalmelle ja Jyväskylän normaalikoulun lukioon, sillä ne eivät varsinaisen viikon aikatauluun enää sopineet.

Juhlavuoden teema – yhdessä – toteutuu myös oppilaitosvierailujen teemoissa. Suomen yhdessä kuntoon laittaminen on ollut hallituksen päätavoite ja sitä työtä tehdään nimenomaan tulevaisuuden Suomen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yksi tärkeimmistä teemoista on Keski-Suomen osalta jatkuvasti kasvava biotalouden hyödyntäminen, joka tuo työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Biotalous ja kestävä kehitys ovat varmasti teemoja, jotka ovat läsnä alueen kouluissakin monipuolisesti. Myös muut lähialueen elinvoimaa tukevat, niin ruoka-  kuin materiaali- ja osaamishankinnatkin, ovat esillä kouluvierailun aikana.

Anne toivoo vierailullaan edistävänsä oppimisen intoa ja iloa. Koulutyön ohella nuorten arkeen tuovat energiaa hyvät vapaa-ajan harrastukset, joiden edistämisessä alueen oppilaitoksissa ollaan hyvällä mallilla. Anne toivoo nuorten näkevän omat vaikutusmahdollisuutensa, niin oman elämänsä valintoihin kuin yhteisiin, yhteiskunnallisiin asioihin. Kaikki on mahdollista, kun vain osallistumisen riemu ja vaikuttamisen halu ovat olemassa. Nykyaikaisten yhteyksien vuoksi osallistumisen mahdollisuuksia on enenevässä määrin jokaisella.

Nuorista ei kannata puhua vain tulevaisuuden vaikuttajina, he ovat tosiasiallisesti vaikuttajia mitä suuremmassa määrin jo nyt.

Turhien, ihmisten elämää hankaloittavien byrokraattisten asioiden karsiminen on jatkuva tavoite. Nuorten näkökulmasta maailma näyttää erilaiselta ja siksi on arvokasta kuunnella heidän ajatuksiaan arjesta.   

Tässä  viikon ohjelma (muutosvarauksin)

  • ma 16.1. klo  10-11.30, Laukaan yläkoulu ja lukio (Saralinnantie 3, Laukaa)
  • ma 16.1. klo 12-14, Konneveden yläkoulu ja lukio (Sirkantie 6, Konnevesi)
  • ti 17.1. klo 9-10.30, Kinnulan yläkoulu ja lukio (Keskustie 27, Kinnula)
  • ti 17.1. klo  11-13, Pihtiputaan yläkoulu ja lukio (Koulutie 2, Pihtipudas)
  •  ke 18.1. klo 8.30-10, Viitaniemen yläkoulu (Viitaniementie 20, Jyväskylä)
  • ke 18.1. klo 10.30-12, Schildtin lukio (Wilhelm Schildtin katu 2, Jyväskylä)
  • ke 18.1. klo 13.30-15, Jämsän lukio (Kelhänkatu 8, Jämsä)
  • to 19.1. klo 9-10.30, Kuhmoisten yläkoulu ja lukio (Länkipohjantie 64, Kuhmoinen)
  • to 19.1. klo 13-14.30, Muuramen lukio (Nisulantie 1, Muurame)
  • pe 20.1. klo 9-9.45 Viitasaaren lukio (Koulukuja 2, Viitasaari)
  • pe 20.1. klo 10-10.45 Viitasaaren Haapaniemen yläkoulu
  • pe 20.1. klo 12-13.30, Äänekosken lukio (Mannilantie 4, Äänekoski)

Kansanedustaja Kalmarilta ohje kestävään kinkunpaistoon

Eduskunnan ruokaryhmän pj. Kalmari kertoo kolmen helpon kohdan ohjeen siitä, miten voit parantaa eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia:

  1. Valitse kotimainen kinkku

Possu on saanut kasvaa karsinassa, pitää saparonsa ja sen pääasiallinen ravinto on suomalaista alkuperää. Kotimaisen kinkun rehussa ei ole käytetty antibiootteja ja näin sinulle ei synny resistenssiä (laatuvaatuu.fi).  Kotimaisen kinkun ostamalla tuet suomalaista elinkeinoa ja työllisyyttä.

  1. Paista kinkku kypsäksi ja kierrätä paistorasva

Kinkun paistamalla voit samalla opettaa läheisillesi kuinka helppoa tämän perinneruoan valmistaminen onkaan, ruokakulttuurimme siirtäminen on osa suomalaisuutta! Neste Oyj tekee tänä vuonna kinkkujen paistinrasvasta uusiutuvaa dieseliä hyväntekeväisyyteen. Kaada lämmin rasva varovasti tyhjään maitopurkkiin, viilennä kylmäksi ja vie se lähimpään kierrätyspisteeseen (kinkkutemppu.fi)

  1. Nauti kinkkua yhdessä perheen sukulaisten tai ystävien kanssa

Yhdessä syömisen kulttuuri vähenee Suomessa koko ajan. Katkaistaan tämä kierre yhdessä, rennosti, nauraen ja nauttien laadukkaasta ruoasta ajan kanssa! Yhdessä syöden sosiaaliset taidot paranevat, perinteet ja tapakulttuuri siirtyvät sekä ruokahetkistä jää parhaat muistot!

Tulevana Suomi100 -juhlavuotena opettelemme uudelleen syömään yhdessä kampanjan myötä. Kaikki on kutsuttu – syömään yhdessä! (syodaanyhdessa.fi)

Anne Kalmari

Eduskunnan ruokaryhmän ja kotitalouden tukirenkaan pj.

Nesteen yhteiskuntasuhteiden neuvottelukunnan pj.

Syödään yhdessä – tällä kertaa aamupuuroa eduskunnassa

Osallistuin tänään Suomi 100-vuotta hankkeen ”Syödään yhdessä” julkistukseen eduskunnan pikkuparlamentissa. (Sosiaalisessa mediassa löytyy hakusanoilla #syödäänyhdessä #suomi100 )
syodaanyhdessa
Kuulimme puuropuheen eduskunnan puhemies Maria Lohelalta ja itsekin pääsin kertomaan tarinoita yhdessä syömisen tärkeydestä ja kulttuuriperinnöllisistä  arvoista. Oman puheenvuoroni lopussa lausuin julistuksen suomalaiselle ruoalle, jonka on tehnyt yhteistyössä joukko maaseutunuoria. Tässä alla tämä julistus myös teidän luettavaksenne, vaikkakin pitkä, mutta mainioita sanoja!

Julistus suomalaiselle ruoalle!

Miltä maistuu suomeni maa?
Isoäidin ruisleivältä, äidin lohipiirakalta, isän savulahnalta.
Puolukalta, juolukalta, lillukalta, mustikalta.
Maistuu se ahvenelta, vimmalta, siian silkalta.
Maistuu makujen mukana elämän koko kirjavuus.
Ensimmäisen jäätelön vaniljainen, eväsleipä metsäretkellä,
heinäpellon laidalla mansikka-aho.

Maistuu Suomeni maa kaipauksen vanhoilta muistoilta.
Ruokakulttuurin itää ja länttä.
Leipäuunin lämpöä, viilikuppivirkistystä.
Pullantuoksusyliä, kakkua,piirakoita.
Hapanta ja makeaa.

Suolattua ja sokeroitua.
Puuroa, huttua, kiesua, velliä, soppaa ja kiisseliä.
Rieskaa ja rönttösiä.
Vatruskaa, tsupukkaa, sultsinoita.
Maistuu suomeni maa isien ja äitien perinnöltä.
Ulkomaitten tuliaisilta,
omilta eväiltä ja mausteilta.

Suomalainen ruoka on runo.
Ladattua yksinkertaista tunnelmaa.
Väkevää matkavoimaa.
Siansivua ropsinajoon.

Suomalainen ruoka on maisemataulu.
Kaurapelto, karpalosuo, sienimetsä, lohijoki, lehmihaka.

Suomalainen ruoka on allakka.
Tilliä ja uusia perunoita, mansikkamaitoa, uutispuuroa,
hirvipaistia, tähtitorttuja ja lanttulooraa.

Tunnustan suoraan ja rävähtämättä rakkauteni.
Suomalainen eväs liittää juureni ruokamultaan,
siihen samaan, josta nousevat sipulit, retiisit,
punajuuret, perunat, sellerit, porkkanat,
nauriit ja muut räätikät.

Tunnustan rakkauteni vastamäessäkin.
Lautasen reunalle lonittu läski.
Kukkaruukkuun piilotettu makkarakastike,
koiralle salaa tarjottu kaurapuuro.
Eivät ne käännytä minua vihoittelemaan.
Suomalainen ruoka on tatuoitu vatsalaukkuuni maailman matkoja varten.
Se on sisäänrakennettu kartta ja kompassi.
Säkkipimeässäkin tunnustan kotini.
Tämä maku on Suomea,
tämä maku on kotimaani.
Rakkaimpani, elämän eväs.

Sivu 3 / 9512345»

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu