Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Olen kolmannen kauden kansanedustaja
Keski-Suomesta Kivijärveltä. 
Olen Suomalaisen ruuan puolestapuhuja. 

Oikeudenmukaisuus niin ihmisten kun alueiden välillä on minun juttuni. Eduskunnassa toimin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, sekä valtiovarainvaliokunnassa, eritysesti asunto-ja ympäristöjaoston, sekä työ- ja elinkeinojaoston työssä. Olen myös Euroopan Neuvoston jäsen.

Pidetään yhteyttä!

Sivu 3 / 9412345»

Luomu tuo lisäarvoa niin kouluruokailuun kuin viljelijällekin

Kansanedustaja Anne Kalmari Luomufoorumin avauspuheessa Jyväskylässä ke 1.2.2017

Vaikka maatalouden tilanne ylipäänsä Suomessa on tukala, luomutiloilla tilanne on keskimääräistä paremmin. Kalmarilla oli tarjolla porkkanaa asennemuutoksen puolesta.

Hallitus julkisti eilen luomumaidon, hedelmien ja vihannesten parantuvasta tuesta kouluille, jotta kaikki suomalaislapset voisivat nauttia puhtaammista, torjunta-aineettomista ja lähellä tuotetuista tuotteista tasa-arvoisesti. Kalmari kertoi tuen muutoksen jälkeen olevan tavalliselle maidolle yhdeksän, ja luomumaidolle 27 senttiä litralta.

Tuen taustalla on EU:n tuki terveellisempään kouluruokailuun. Suomessa tämä tuki on päätetty suunnata nyt erityisesti luomutuotteisiin. Kalmari korostaa, että julkisissa luomuhankinnoissa edettäisi nyt nimenomaan kotimaisuus edellä. Valitettavasti joskus luomun portaat ovat vieneet kohti ulkomaalaisia luomutuotteita.

Hallitusohjelman tärkein tavoite on saada suomalaisille tuotteille lisäarvoa, ei vain lisätä massatuotannon määrää. Markkinointi laadun puolesta on koko tuoteketjun asia.

Maailmalla luomuruoan menekki on vielä paljon Suomen kysyntää edellä, mutta suuntaus meilläkin on selkeästi kohti tiedostavampaa kuluttajakäyttäytymistä, jolloin lähiruoka ja luomuruoka ovat kuluttajien ensisijaisia valintoja.

Suurimpana esteenä luomutuotannolle on edelleenkin usein EU:n byrokratia. Hallitus on tehnyt töitä EU:ssa ja kotimaassa esimerkiksi helpottamalla pientuotannon asemaa, mutta työtä on vielä jatkettava, Kalmari linjaa.

Kalmari haastoi kaupan mukaan keskusteluun kysyen, miten saadaan arvokkaasta tuotteesta eniten vastinetta sille, joka tuotteen eteen eniten tekee? Kaupan kate on tällä hetkellä reippaasti enemmän kuin viljelijän osuus, ja tämän on käännyttävä toisin päin, Kalmari vaatii.

Kansanedustaja Anne Kalmari vierailee 12 Keski-Suomen koululla 16.-20.1.2017

 Kouluvierailut ovat osa eduskunnan virallista Suomi 100 -juhlavuoden ”Kansanedustajat kouluissa” –tapahtumakiertuetta ja vastaavia tilaisuuksia järjestetään noin 500 ympäri Suomen. Näiden kahdentoista lisäksi Anne on menossa kevään kuluessa Petäjävedelle, Karstulaan, Hankasalmelle ja Jyväskylän normaalikoulun lukioon, sillä ne eivät varsinaisen viikon aikatauluun enää sopineet.

Juhlavuoden teema – yhdessä – toteutuu myös oppilaitosvierailujen teemoissa. Suomen yhdessä kuntoon laittaminen on ollut hallituksen päätavoite ja sitä työtä tehdään nimenomaan tulevaisuuden Suomen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yksi tärkeimmistä teemoista on Keski-Suomen osalta jatkuvasti kasvava biotalouden hyödyntäminen, joka tuo työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Biotalous ja kestävä kehitys ovat varmasti teemoja, jotka ovat läsnä alueen kouluissakin monipuolisesti. Myös muut lähialueen elinvoimaa tukevat, niin ruoka-  kuin materiaali- ja osaamishankinnatkin, ovat esillä kouluvierailun aikana.

Anne toivoo vierailullaan edistävänsä oppimisen intoa ja iloa. Koulutyön ohella nuorten arkeen tuovat energiaa hyvät vapaa-ajan harrastukset, joiden edistämisessä alueen oppilaitoksissa ollaan hyvällä mallilla. Anne toivoo nuorten näkevän omat vaikutusmahdollisuutensa, niin oman elämänsä valintoihin kuin yhteisiin, yhteiskunnallisiin asioihin. Kaikki on mahdollista, kun vain osallistumisen riemu ja vaikuttamisen halu ovat olemassa. Nykyaikaisten yhteyksien vuoksi osallistumisen mahdollisuuksia on enenevässä määrin jokaisella.

Nuorista ei kannata puhua vain tulevaisuuden vaikuttajina, he ovat tosiasiallisesti vaikuttajia mitä suuremmassa määrin jo nyt.

Turhien, ihmisten elämää hankaloittavien byrokraattisten asioiden karsiminen on jatkuva tavoite. Nuorten näkökulmasta maailma näyttää erilaiselta ja siksi on arvokasta kuunnella heidän ajatuksiaan arjesta.   

Tässä  viikon ohjelma (muutosvarauksin)

  • ma 16.1. klo  10-11.30, Laukaan yläkoulu ja lukio (Saralinnantie 3, Laukaa)
  • ma 16.1. klo 12-14, Konneveden yläkoulu ja lukio (Sirkantie 6, Konnevesi)
  • ti 17.1. klo 9-10.30, Kinnulan yläkoulu ja lukio (Keskustie 27, Kinnula)
  • ti 17.1. klo  11-13, Pihtiputaan yläkoulu ja lukio (Koulutie 2, Pihtipudas)
  •  ke 18.1. klo 8.30-10, Viitaniemen yläkoulu (Viitaniementie 20, Jyväskylä)
  • ke 18.1. klo 10.30-12, Schildtin lukio (Wilhelm Schildtin katu 2, Jyväskylä)
  • ke 18.1. klo 13.30-15, Jämsän lukio (Kelhänkatu 8, Jämsä)
  • to 19.1. klo 9-10.30, Kuhmoisten yläkoulu ja lukio (Länkipohjantie 64, Kuhmoinen)
  • to 19.1. klo 13-14.30, Muuramen lukio (Nisulantie 1, Muurame)
  • pe 20.1. klo 9-9.45 Viitasaaren lukio (Koulukuja 2, Viitasaari)
  • pe 20.1. klo 10-10.45 Viitasaaren Haapaniemen yläkoulu
  • pe 20.1. klo 12-13.30, Äänekosken lukio (Mannilantie 4, Äänekoski)

Kansanedustaja Kalmarilta ohje kestävään kinkunpaistoon

Eduskunnan ruokaryhmän pj. Kalmari kertoo kolmen helpon kohdan ohjeen siitä, miten voit parantaa eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia:

  1. Valitse kotimainen kinkku

Possu on saanut kasvaa karsinassa, pitää saparonsa ja sen pääasiallinen ravinto on suomalaista alkuperää. Kotimaisen kinkun rehussa ei ole käytetty antibiootteja ja näin sinulle ei synny resistenssiä (laatuvaatuu.fi).  Kotimaisen kinkun ostamalla tuet suomalaista elinkeinoa ja työllisyyttä.

  1. Paista kinkku kypsäksi ja kierrätä paistorasva

Kinkun paistamalla voit samalla opettaa läheisillesi kuinka helppoa tämän perinneruoan valmistaminen onkaan, ruokakulttuurimme siirtäminen on osa suomalaisuutta! Neste Oyj tekee tänä vuonna kinkkujen paistinrasvasta uusiutuvaa dieseliä hyväntekeväisyyteen. Kaada lämmin rasva varovasti tyhjään maitopurkkiin, viilennä kylmäksi ja vie se lähimpään kierrätyspisteeseen (kinkkutemppu.fi)

  1. Nauti kinkkua yhdessä perheen sukulaisten tai ystävien kanssa

Yhdessä syömisen kulttuuri vähenee Suomessa koko ajan. Katkaistaan tämä kierre yhdessä, rennosti, nauraen ja nauttien laadukkaasta ruoasta ajan kanssa! Yhdessä syöden sosiaaliset taidot paranevat, perinteet ja tapakulttuuri siirtyvät sekä ruokahetkistä jää parhaat muistot!

Tulevana Suomi100 -juhlavuotena opettelemme uudelleen syömään yhdessä kampanjan myötä. Kaikki on kutsuttu – syömään yhdessä! (syodaanyhdessa.fi)

Anne Kalmari

Eduskunnan ruokaryhmän ja kotitalouden tukirenkaan pj.

Nesteen yhteiskuntasuhteiden neuvottelukunnan pj.

Syödään yhdessä – tällä kertaa aamupuuroa eduskunnassa

Osallistuin tänään Suomi 100-vuotta hankkeen ”Syödään yhdessä” julkistukseen eduskunnan pikkuparlamentissa. (Sosiaalisessa mediassa löytyy hakusanoilla #syödäänyhdessä #suomi100 )
syodaanyhdessa
Kuulimme puuropuheen eduskunnan puhemies Maria Lohelalta ja itsekin pääsin kertomaan tarinoita yhdessä syömisen tärkeydestä ja kulttuuriperinnöllisistä  arvoista. Oman puheenvuoroni lopussa lausuin julistuksen suomalaiselle ruoalle, jonka on tehnyt yhteistyössä joukko maaseutunuoria. Tässä alla tämä julistus myös teidän luettavaksenne, vaikkakin pitkä, mutta mainioita sanoja!

Julistus suomalaiselle ruoalle!

Miltä maistuu suomeni maa?
Isoäidin ruisleivältä, äidin lohipiirakalta, isän savulahnalta.
Puolukalta, juolukalta, lillukalta, mustikalta.
Maistuu se ahvenelta, vimmalta, siian silkalta.
Maistuu makujen mukana elämän koko kirjavuus.
Ensimmäisen jäätelön vaniljainen, eväsleipä metsäretkellä,
heinäpellon laidalla mansikka-aho.

Maistuu Suomeni maa kaipauksen vanhoilta muistoilta.
Ruokakulttuurin itää ja länttä.
Leipäuunin lämpöä, viilikuppivirkistystä.
Pullantuoksusyliä, kakkua,piirakoita.
Hapanta ja makeaa.

Suolattua ja sokeroitua.
Puuroa, huttua, kiesua, velliä, soppaa ja kiisseliä.
Rieskaa ja rönttösiä.
Vatruskaa, tsupukkaa, sultsinoita.
Maistuu suomeni maa isien ja äitien perinnöltä.
Ulkomaitten tuliaisilta,
omilta eväiltä ja mausteilta.

Suomalainen ruoka on runo.
Ladattua yksinkertaista tunnelmaa.
Väkevää matkavoimaa.
Siansivua ropsinajoon.

Suomalainen ruoka on maisemataulu.
Kaurapelto, karpalosuo, sienimetsä, lohijoki, lehmihaka.

Suomalainen ruoka on allakka.
Tilliä ja uusia perunoita, mansikkamaitoa, uutispuuroa,
hirvipaistia, tähtitorttuja ja lanttulooraa.

Tunnustan suoraan ja rävähtämättä rakkauteni.
Suomalainen eväs liittää juureni ruokamultaan,
siihen samaan, josta nousevat sipulit, retiisit,
punajuuret, perunat, sellerit, porkkanat,
nauriit ja muut räätikät.

Tunnustan rakkauteni vastamäessäkin.
Lautasen reunalle lonittu läski.
Kukkaruukkuun piilotettu makkarakastike,
koiralle salaa tarjottu kaurapuuro.
Eivät ne käännytä minua vihoittelemaan.
Suomalainen ruoka on tatuoitu vatsalaukkuuni maailman matkoja varten.
Se on sisäänrakennettu kartta ja kompassi.
Säkkipimeässäkin tunnustan kotini.
Tämä maku on Suomea,
tämä maku on kotimaani.
Rakkaimpani, elämän eväs.

Älä paina väkivaltaa villaisella

Kansanedustaja Anne Kalmari YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.

Älä paina väkivaltaa villaisella

Marraskuun lopun pimeydessä kynttilät syttyvät ja loistavat oranssia lämmintä valoa ympärilleen. ”Näin tärkeää asiaa ei pidä piilottaa pimeyteen” Sanoo Kalmari, joka aikoo huomenna pukeutua oranssiin ja sytyttää kynttilän väkivallan kohteeksi joutuneille naisille. Kynttilät ja oranssi väri toimivat YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän kampanjatunnuksina. Kalmari toivoo uhreille rohkeutta väkivallan kierteen katkaisuun ja näkyväksi tekemiseen ”liian usein vaikeneminen estää avunpyynnöt ja tilanteesta ulospääsyn” hän toteaa huolestuneena.

Tänä vuonna kampanjan pääteemana ovat matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Varsinaisissa turvakodeissa, kuten Jyväskylässä, tehdään arvokasta konkreettista työtä. Lisäksi on onneksi myös netti-ja puhelinpalveluita, jolloin yhteyden saa helposti. Yhteydenoton kynnys netti-ja puhelinpalveluihin on matalampi ja joskus jo puhuminen ja kokeneen neuvot voivat auttaa näkemään tien poispääsyyn. Esimerkiksi naisten linjan maksuton numero on 0800 02400.

”Joskus tarvitaan erityisesti maaseudun olosuhteita ymmärtävää tukea, sillä maakunnan keskuskessa sijaitseva turvakoti voi olla vaikeasti saavutettavissa pitkien välimatkojen vuoksi” Kalmari pohtii ja muistuttaa samalla myös maaseudun tukihenkilöverkosta, joka tarjoaa keskusteluapua maaseudun asukkaille. Tukihenkilo.fi -sivuilta löydät useita tukihenkilöitä eri puolilta maakuntaasi. ”Tukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia, eikä tarjottu tuki rajoitu maanviljelijöihin tai mihinkään muuhunkaan toimialaan, kuka vain voi ottaa yhteyttä” Kalmari selventää.

Kenenkään naisen ei pidä alistua väkivaltaan. Haluan rohkaista siihen, että myös sivullisena puutut asiaan aina kun näet perheissä tapahtuvaa väkivaltaa, olipa perhe läheinen tai puolituttu. Keskustelu ja ongelmien ratkominen yhdessä auttavat pitkälle. Jos autettavan ongelmat ovat suuria, niitä ei kannata jäädä miettimään vaan apua voi kysyä myös läheisen puolesta. ”Pidetään huolta toisistamme. Ei ole tunkeilevaa kysyä: Miten menee voinko auttaa? On välinpitämättömyyttä olla sitä kysymättä!” Kalmari muistuttaa.

Anne Kalmari

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän pj

Sivu 3 / 9412345»

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu