Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Olen kolmannen kauden kansanedustaja
Keski-Suomesta Kivijärveltä. 
Olen Suomalaisen ruuan puolestapuhuja. 

Oikeudenmukaisuus niin ihmisten kun alueiden välillä on minun juttuni. Eduskunnassa toimin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, sekä valtiovarainvaliokunnassa, eritysesti asunto-ja ympäristöjaoston, sekä työ- ja elinkeinojaoston työssä. Olen myös Euroopan Neuvoston jäsen.

Pidetään yhteyttä!

Sivu 4 / 94«23456»

Kalmari Jyväskylän kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa – jaettu ilo on kaksinkertainen!

Eduskunnan vapaaehtoistoimikunnan tukiryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Anne Kalmari puhui tänään 10.11.2016 Jyväskylän kaupungintalolla täydelle salille kulttuurialan toimijoita ympäri Keski-Suomen kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan seminaarissa.

Jyväskylä on ollut luomassa kulttuurisen vapaaehtoisuuden toimintamallia, kulttuuriluotsausta, joka on kymmenen toimintavuoden aikana levinnyt koko Suomeen. Kulttuuriluotsit ovat vertaistuellaan auttaneet monia löytämään taiteen. Toiminta koskettaa kaikkia ihmisryhmiä yli sukupolvien ja yhteiskuntaluokkien. Kulttuuri on tärkeä osa ihmisyyttä ja hyvinvointia, Kalmari painottaa.

Hallitus edesauttaa vapaaehtoistyötä kärkihankkeellaan, jossa toimintaan kannustetaan purkamalla normeja ja hallinnollisia esteitä. Vapaaehtoistyö erityisesti kulttuurin kentällä on lisääntynyt viimeisen 5 vuoden aikana ja samalla myös vapaaehtoistyön arvostus ja tunnettavuus on kasvussa. Onneksi kaikkea ei voi mitata rahassa, välittämistä ei voi kaupasta ostaa, summasi Kalmari.

Kalmari haastoi puheessaan luotseja ottamaan Jyväskylässä mukaan myös opiskelevat nuoret. Esimerkiksi jopa kolmannes yliopisto-opiskelijoista kärsii tällä hetkellä elämää hankaloittavista mielenterveyden ongelmista, ja tämä uusi sukupolvi voisi todella hyötyä kulttuurin ilahduttavasta ja jopa parantavasta toiminnasta.

Juhlaseminaarissa kuultiin kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Mari Aholaisen tervetulosanat, työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallion esitelmä, sekä useita puheenvuoroja ja kulttuuriesityksiä paikallisilta kulttuuriluotseilta ja luotsikoordinaattoreilta.puhe_jyvaskylassa_101116

Tiedote: Kalmari on tyytyväinen maaseudun postinjakelun säilymisestä

Kilpailu on hyvä asia ja mahdollistaa paikallisten yrittäjien mukaantulon maaseudun postinjakeluun, mutta jakeluvelvoitteen säilyminen viisipäiväisenä se vasta parasta on – iloitsee harvaan asutun maaseudun verkoston jäsen, kansanedustaja Anne Kalmari.

Päivän postin tärkeys maaseudulla ja sanomalehtien päivittäinen jakelu on koko maan asumisten edellytysten kannalta tärkeä viesti. Elämää ja elinkeinoja on myös kaupunkikeskusten ulkopuolella, ja tämä hallitus sen näkee ja tietää, Kalmari toteaa. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen menetys voi toimia sinä viimeisenä niittinä yrittäjille. Postin jakelun kolmipäiväisyys olisi vienyt edellytykset myös sanomalehtien tilaamiselta. Jos lehti jouduttaisiin hakemaan kirkonkylistä kymmenien kilometrien päästä, ei kukaan olisi halunnut sitä enää tilata.

Liikennekaaren kokonaisuudistus lähtee käyntiin postilain uudistuksella, jotta posti pystyy reagoimaan ja järjestämään toimintaansa hyvissä ajoin. Posti on osoittanut nokkeluutensa haja-asutusalueiden palvelujen tarjoajana, ja vaikka monet ovat ruohonleikkuu- ja haravointipalvelulle naureskelleetkin, on ne kuitenkin otettu hyvänä palvelujen lisäarvona taajamien ulkopuolella hyvin vastaan! Kun posti kiertää seutuja, sen on mahdollisuus ajatella palveluaan uudistusten myötä nimenomaan kokonaisvaltaisemmin kuin paperisten kirjeiden perille toimittamisena, vaikka myös se edelleen tärkeää onkin.

Nyt joulukorttien valmistelun ollessa parhaillaan käynnissä, on lämmittävää ajatella, että lämmöllä ja ajatuksella tehdyt viestit välitetään ja toimitetaan varmasti viestin jokaiseen Suomen kotiin. Muistetaan toisiamme kortein ja tervehdyksin myös ympäri vuoden, pienikin viesti kauniilla kortilla voi olla jollekulle se päivän tärkein asia, Kalmari miettii.

Naisvoimaa löytyy, ja sitä tarvitaan!

Tänään lauantaina, 15.10. vietetään kansainvälistä maaseudun naisten päivää. Päivällä halutaan huomioida naisten tärkeä rooli maaseutuyhteisöissä.

Maaseudun naiset kantavat vastuuta jokapäiväisestä leivästä – niin pelloilla kuin kodeissa. Kehitysmaissa naisten osuus maataloustyövoimasta on 43 prosenttia. Sotien aikana naiset vastasivat pääosasta koko Suomen elintarvikehuoltoa. Heidän osuutensa on merkittävä edelleenkin.

Kodeissa naiset kantavat usein päävastuun talonväen vatsan täyttymisestä, mutta maatiloilla on usein vierasta väkeä paikalla toinen mokoma. Se, että muonavahvuuteen kuuluu yli kymmenen henkeä, ei ole mitenkään harvinaista. Ruokaa tai ainakin kahvia kelkotaan monesti myös työmaalle. Tämä kaikki tapahtuu muun työn lomassa. Aamulla on hoidettu karjat, pistetty lapset kouluun ja keksitty virikettä pienemmille. Ruuan jälkeen siistitään huushollia kuntoon, hoidetaan välillä paperihommia ja sitten pistäytyykin seminologi. Tai kenties tehdään tovi sitä sivuhommaa, jota on alettu pyörittää, kun tienestit ovat käyneet vähiin. Iltapäivällä huolletaan mummut ja vaarit, pestään pyykkiä, nostetaan porkkanat, korjataan vaatteita, autetaan koululaisia läksyissä ja kuskataan heitä harrastuksiin. Ollaan organisaattorina, talouspäällikkönä, sihteerinä, logistikkona, korjaajana, siistijänä, hoitajana ja ties minä.

Muistan joskus takavuosina erään rouvan kertoneen emäntien hallintokurssilla, että hän joutui hankkimaan itselleen neljä tuuraajaa päästäkseen lähtemään muutamaksi päiväksi pois kotoa. 

Riippumatta siitä, tekevätkö naiset työtään kehittyneissä vai kehittyvissä maissa, he pitävät työnsä ohella huolta perheyhteisöistä suurella sydämellä. Naiset joutuvat usein taistelemaan heihin kohdistuvia ennakkoluuloja vastaan. Tasa-arvoisemman maailman luominen ei ole mutkatonta, mutta koulutus ja verkostot tuovat rohkeutta – ihan kaikkialla. Maaseudun naisia nousee koko ajan enemmän ja oikeutetusti myös moniin perinteisesti miehisinä pidettyihin tehtäviin.

Maa-ja kotitalousnaiset ovat nostaneet kursseillaan osaamista ja piristäneet retkillään arkea eri puolella Suomea. Viime vuonna saimme turvattua maa- ja kotitalousnaisten toiminnan rahoitusta eduskunnassa. Teen parhaani, että näin käy myös tämän vuoden valtion budjetissa.

Puhumalla huolet huojentuvat ja ilot kaksinkertaistuvat. Naisten joukossa voi turvallisin mielin annattaa miesten maailmasta, niin että sitten taas jaksaa työskennellä ja rakastaa niin kotona kuin työpaikoillakin. Naisille kuuluu suuri kiitos yhteisöjen hyvinvoinnista. Arvostakaamme sekä vanhempia että nuorempia maaseudun uutteria naisia!

Anne Kalmari, Eduskunnan kotitalouden tukiryhmän pj.

Kalmari: On Suomen etu tukea Lähi-idän haurasta demokratiaa

Medialle pe 23.9.2016,  julkaistavissa heti

Jordanian parlamenttivaalit pidettiin tiistaina 20.9.2016. Jordaniasta tuli alkuvuonna Euroopan neuvoston demokratiakumppanimaa, joten EN lähetti valtuuskunnan tarkkailemaan Jordanian vaaleja. Tarkkailijoiden joukossa oli myös EN:n suomalaisjäsen, Anne Kalmari (kesk).

– On hienoa että maa avaa vapaaehtoisesti ovensa tarkkailulle ja haluaa edistää demokratiakehitystä ja kansalaisten oikeuksia, sanoo Kalmari painottaen nimenomaan Lähi-Idän hauraan demokratiakehityksen tukemista. – Parhaimmillaan Jordania voi toimia rauhan ja vakauden edistäjänä alueellaan ja toimia ikään kuin puskurina myös Euroopan suuntaan, Kalmari huomauttaa ja toivoo alueelle tulevaisuudessakin rauhaa ja jatkuvaa demokratiakehitystä.

Jordanian naapurimaiden, Syyrian, Irakin, Saudi-Arabian ja Israelin ongelmat heijastuvat myös maahan, jossa pakolaisia on asukaslukuun nähden valtavasti. Pelkästään Syyriasta tulleita pakolaisia on Jordanian valtion mukaan noin 1,4 miljoonaa henkilöä (EN arvio 1,2 milj.).

Kaikille jordanialaisille äänioikeus ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi, jos työskentelee turvallisuustehtävissä tai sotilaallisissa tehtävissä, ei äänestämään pääse, Kalmari kertoo ja jatkaa, että tarkkailijat olivat myös kiinnittäneet huomiota esimerkiksi siihen, että esimerkiksi lapset, jotka ovat syntyneet jordanialaiselle äidille ja palestiinalaiselle miehelle ovat rekisteröimättömiä, eivätkä saa Jordanian kansalaisoikeuksia, mukaan lukien äänioikeutta.

– Tämä on juuri sitä työtä, mitä meilläkin päin kuuluu usein vaadittavan. Pakolaiskriisissä pitää auttaa nimenomaan kriisin alkulähteillä. Kun katsoo Jordanian naapurivaltioita, ymmärtää miten hieno suoritus on öljyttömällä köyhällä Jordanialta pitää maa vakaana.

Kiinnitimme huomiota myös ikäsääntöön, jossa ehdokkaiden minimi-ikä on 30 vuotta. Maan ikärakenne on sellainen, että kuitenkin vaaleissa yli puolet äänioikeutetuista on alle 36 vuotiaita.

– Kysyinkin sisäministeriltä, olisiko ehdokkaiden alaikärajaa mahdollista laskea. Jos aiotaan saada nuoria äänestämään, on heille löydyttävä myös omia ehdokkaita, Kalmari kertoo. Tähän viittaa myös alhainen äänestysprosentti, joka oli 39%:iin (edellisissä vaaleissa 32%). Tietenkin tämä kertoo myös hyvin hoidetuista järjestelyistä. Joissain maissa, joissa äänestysprosentti hipoo sataa, ei tilanne ole välttämättä todellisuudessa yhtään sen parempi.

Naisille on varattu oma 15 henkilön kiintiö 130-paikkaisessa parlamentissa. Kristityille on varattu 9 paikkaa ja muun muassa tsetseeneille ja vastaaville ryhmille 3 paikkaa. Vaalit sujuivat pääosin rauhallisesti. Muutamilla alueilla joudutaan järjestämään uudet vaalit, aseellisen hyökkäyksen, mellakoinnin tai vaaliuurnien varastamisen vuoksi, Kalmari toteaa ja kertoo myös, ettei vaalihuoneistoja saatu suljettua klo 19, vaan aikaa jatkettiin tunnilla, sillä kulttuuriin kuulu olla viime tipassa tai hieman myöhässä paikalla.

– Myös äänten laskenta oli kaoottista seurattavaa, mutta toiminta oli kuitenkin avointa ja vilpitöntä, tarkkailemallani paikalla äänestyslippuja hylättiin 1670 lipusta noin kymmenen, Kalmari kertoo.

Ei oppi metsäojaan kaada

Kotitalouslehti_kansikuva_AnneVuoden 2017 budjettiriihi lämpenee parasta aikaa. Budjetissa hallitus on puuttunut moniin ajankohtaisiin asioihin, joista yksi erityisesti omaa mieltäni ilahduttava osuus on osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden eteneminen 62 miljoonalla eurolla. Nämä eurot kohdennetaan lastemme perusopetuksen, uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Oppimisympäristön tarkoitus on inspiroida sekä opettajia että oppilaita kohti oppimisen iloa. Toisaalta rauhoittaa pohtimaan ja toisaalta innostaa kehittämään uutta. Panostus koulutuksen uudistamiseen voi toimia parhaiten juuri nyt, sillä uusi opetussuunnitelma astui voimaan tänä syksynä. Uuden opetussuunnitelman mukaiset ilmiölähtöisen oppimisen periaatteet saadaan näin heti hyödynnettyä käytännön tasolle, kun suunnitelman toteuttamisen on varattu myös valtion toimesta varoja. Laadukkaan, koko ikäluokan tavoittavan perusopetuksen pitää elää ajassa ja tarjota oppilaille tietoja ja taitoja käsitellä nopeasti muuttuvaa maailmaa. Haaste ei ole pieni, mutta suunta on oikea.

Aina ei kyse ole rahasta, sillä myös kekseliäisyydellä voi tuottaa oppimisympäristöjä ja elämyksiä aivan ilmaiseksikin. Paras tutkivan opiskelun lähde on lähellä. Lähimetsät ja luontokohteet ovat jokaisena vuodenaikana täynnä elämyksiä, joita toivoisin kouluissakin hyödynnettävän toiminnallisesti entistä enemmän. Marjasankojen tilavuuden laskeminen, sammaleiden tutkiminen, eläinten jäljet ja sääilmiöt kaikki kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman asioihin. Myös vaikkapa veden kiertokulun oppiminen saappaat jalassa jää varmasti mieleen.

Ruokakulttuuri on yksi tärkeistä opetettavista ilmiöistä. Ja sitähän voi ammentaa metsän antimista. Hillaa löytää vielä pohjoisen soilta. Mustikka-aika jatkuu Keski-Suomen kankaita myöten. Rehevistä hakkuuaukoista löytyy vieläkin vadelmia. Kuivien kankaiden taimikoissa puolukat alkavat kypsyä koko maassa. Sienisatokin on hurja. Sienet ovat oiva lisä ruokavalioon. Joidenkin sienilajien proteiinipitoisuus on suurempi sekä aminohappokoostumus monipuolisempi moniin kasviksiin verrattuna. Yrttien ja luonnonmausteiden keräily on trendikästä puuhaa. Tämä hortoiluksi kutsuttu harrastus leviää huimaa vauhtia. Jokamiehenoikeus on suomalainen omaleimainen laki, jota monissa muissa maissa kadehditaan. Sitä kannattaa hyödyntää. Metsä voi olla paikka rauhoittumiselle, pohtimiselle, tarinoimiselle ja tutkimukselle. Samoin se voi olla paikka riehakkaille peleille ja vaikka nykyaikaisemmalle suunnistukselle: Pokemonien etsimiselle.

Korkeasti koululetut, ammattitaitoiset opettajat keksivät kyllä, varsinkin kun heille annetaan sytykkeitä. Hallitus on onneksi budjettiesityksessään ajan tasalla tukien koulujen käytännön resurssien lisäksi myös opettajien osaamisen ylläpitämistä kehittämällä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Elinikäinen oppiminen ja innostuminen oman osaamisen päivittämisestä on nykyajan haaste aivan kaikenikäisille. Suomalaiset ovat aina pystyneet luomaan uutta ja kehittämään parempia toimintatapoja. Näin pitkälti siksi, että Suomessa arvostetaan laadukasta koulutusta, sydämen sivistystä ja rohkeaa kehittämistyötä. Kun luotamme toinen toistemme kykyihin ja arvostamme omaa osaamistamme, saamme osaamisemme myös parhaaseen mahdolliseen hyötykäyttöön.

Anne Kalmari, kansanedustaja
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen
Eduskunnan Ruokaryhmän pj.

Sivu 4 / 94«23456»

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu