Yhteystiedot

Kansanedustaja
Anne Kalmari
050 512 2084
">

Avustaja
Kalle Murto
050 466 7697
">

Anne Kalmari Facebookissa Anne Kalmari Twitterissä
Tilaa Anne Kalmarin blogi RSS-syötteenä Anne Kalmari LinkedInissä

Olen kolmannen kauden kansanedustaja
Keski-Suomesta Kivijärveltä. 
Olen Suomalaisen ruuan puolestapuhuja. 

Oikeudenmukaisuus niin ihmisten kun alueiden välillä on minun juttuni. Eduskunnassa toimin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, sekä valtiovarainvaliokunnassa, eritysesti asunto-ja ympäristöjaoston, sekä työ- ja elinkeinojaoston työssä. Olen myös Euroopan Neuvoston jäsen.

Pidetään yhteyttä!

Sivu 5 / 94«34567»

Karhunmetsästys on osa kestävää petopolitiikkaa

Olen mielissäni siitä, että MMM myönsi karhun metsästykseen valtakunnallisesti 32 lupaa enemmän kuin viime vuonna. Paikallisten ihmisten ilmoitukset suurpetohavainnoista tassu -järjestelmään eivät ole menneet hukkaan. Kannan kasvu on todennettu ja sen pitää näkyä kaatoluvissa. Kannanhoito voi onnistua vain yhteistyössä paikallisten kanssa.

Vielä on tehtävää, että saamme karhukannan pysymään sietokyvyn rajoissa. Tällä hetkellä se ei sitä ole. Esimerkiksi mehiläisvahinkojen määrät ovat nousseet vuosituhannen alun 40 tapauksesta viime vuoden yli 180:een. Mielestäni televisioruudun yläkulman piipittävät vaaratiedotteet kaupunkikarhuista ovat irvokas esimerkki eriarvoisuudesta. Jos karhut ovat vaaraksi ihmisille kaupungeissa, mitähän maaseudulla sitten asuu?

Metsästyslain 41§:n mukaiset poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Sen toimia ohjaa MMM, jota puolestaan valvoo EU. Karhu kuuluu luontodirektiivin IV liitteeseen eli se on tiukasti suojeltu laji. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suurella tasolla, jotta sitä voidaan säädellä luontodirektiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä.

Vahinkoeläinten poistoa pitää edelleen joustavoittaa, sillä mehiläispesiin tai pihojen roskapönttöihin tottunut karhu ei hevillä luovu tavoistaan. Kun nämä häirikköyksilöt saadaan poistettua, elämä maaseudulla helpottuu jo kovasti. On hyvä, että vahinkoperusteiset eläimet eivät enää syö kannanhoidollista kiintiötä. Ulkopuolisilla ei myöskään pitäisi olla valitusoikeutta tällaisten karhujen poistosta. Luonnonsuojeluliitto Tapiola voisi keskittää voimavaransa vaikka petoaitojen rakentamisapuun ja niiden jokavuotiseen huoltamiseen jatkuvan toimenpiteiden vastustuksen sijaan. Ei kun trimmeriä käteen ja paarmojen syötiksi!

Kannan koon arvioinnissa apuna on suurpetojen ilmoitusmekanismi, tassu -järjestelmä. Moni ihmettelee, miksi karhusta, ilveksestä, ahmasta tai sudesta tehdyt ilmoitukset eivät näy kannan koossa. Tassu ei mielestäni päivity suurpetohavaintojen osalta oikein, sillä vain suurpetoyhdyshenkilöiden paikan päällä varmistamat havainnot merkitsevät jotakin. Yhdyshenkilöt tekevät rekisteröintiä vapaaehtoistyönä ja jatkuva hyppääminen kylillä ja erämaissa vie aikaa ja rahaa. Se on työn vuoksi joskus mahdotontakin. Amatöörien havaintoja on ajoittain syytä todentaa paikan päällä, mutta nykymenetelmä vaatii parannusta. Vain pieni virhe ilmoituksessa saattaa muuttaa kannan ilmoitettua kokoa radikaalisti todellista pienemmäksi.

Isompi asia, johon meidän juuri nyt tulee vaikuttaa, on uhanalaisuusluokitus kokonaisuudessaan. Tämä asia ulottuu aivan EU:hun asti. Kannanhoitosuunnitelmaa päivitetään tämän vuoden aikana. Erityisesti Keski-Suomen ja Suomenselän aluetta pitää tarkastella jo vakiintuneen karhukannan alueena. Nykyään aluetta pidetään levittäytymisvyöhykkeenä, jossa kantaa kasvatetaan vielä.

Luonnon virkistyskäytön apulaisosastopäällikkö Christian Krogell jää eläkkeelle. Toivotaan, että uusi nimitys sujuu ministeriltä mallikkaasti. Suoran yhteyden alueiden ihmisiin pitää toimia. Linjauksemme hallitusohjelmassa on tehdä luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin. Kirjaus kuuluu: ”Luonnonsuojelun taso turvataan ja lisätään luonnonsuojelutoimien paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla.” Tämä tie vie kohti rauhanomaista rinnakkaineloa!

Liikenneruuhka keskellä korpitaivalta!

Ohhoh, pitääkö tässä todellakin hidastaa melkein kävelyvauhtiin! Ja nyt sitten jäätiin vielä liikennevaloihinkin keskellä metsätaivalta!

Tiekarhut ovat nykyään äärimmäisen harvinainen laji

Moni teillä liikkuva on huomannut, että tietöitä on tänä kesänä työn alla enemmän kuin pitkään aikaan. Toivottavasti et piittaa pienistä viivytyksistä, vaan hidastat ja ennemminkin nautit laadukkaan työnteon ihailusta odotellessasi, sillä tieverkkomme todella huutaa kunnostusta. Höyryävät koneet asfaltilla ja jopa kontiotakin harvinaisemmat ilmestykset sorateillä – tiekarhut, ovat kauan odotettuja nähtävyyksiä. Korjausvelkaa hallituskauden alkaessa oli yli kaksi miljardia. Kuromme sitä umpeen tällä hallituskaudella 600 miljoonalla, josta Keski-Suomen osuus on noin 20 miljoonaa euroa. Tätä korjausvelan lisämäärärahaa käytetään maakunnassamme erityisesti alempiasteisten teiden kunnostamiseen. Tämän lisäksi Keski-Suomen perusrahoituksen vuotuinen osuus, 28 miljoonaa euroa käytetään tavalliseen tapaan tiestön perusylläpitoon ja parantamiseen.

Työtä on jatkettava määrätietoisesti, sillä huonoon kuntoon päässeiden teiden korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin kunnossapitotoimet. Nyt työtä tehdään kantateillä 4, 9, 18, 23, 69 ja 77 – monelle meistä tuttuja ja usein alla olevia tienumeroita! Vielä riittää tekemistä tulevaisuudessakin ja pelkkä monttupaikkaaminen ei enää riitä, vaan tiet on saatava asianmukaiseen laadukkaaseen peruskorjaukseen! Sorateillä kalusto on usein liian keveää monttujen kunnolliseen tasoitukseen. Oli suuren mittaluokan virhe myydä tiekarhut pilkkahintaan Viroon aikoinaan.

Olen kuitenkin iloinen siitä, että saimme hallitusohjelmassa kaivettua tämän lisärahoituksen tiehankkeille. Biotaloudelle tärkeitä alempiasteista tieverkostoa ja yksityisteitä laitetaan vihdoinkin kuntoon koko Suomessa. Rahan etsiminen tässä taloustilanteessa ei ollut helppoa, mutta on selvää, että nämä investoinnit tukevat työllisyyttä. Bitin ja tukkirekan pitää pystyä kulkemaan kivuttomasti. Kun tuotteet liikkuvat ulos yrityksistä, metsistä ja pelloilta, saadaan aikaan talouskasvua ja kohennetaan asumisen edellytyksiä. Bioenergian kasvavalla hyötykäytöllä edesautetaan myös Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden toteutumista.

Jotkut keskittämistä ihannoivat ihmiset pitivät turhana 30 miljoonan euron satsausta yksityisteihin. Täytyy kuitenkin muistaa, että he, jotka hoitavat tiensä itse, maksavat lystistä vielä 18 miljoonaa euroa valtiolle arvonlisäveron muodossa. Kiinteistöveron vastineeksi toisille hoidetaan julkisilla varoilla asfaltti kotiportille asti. Olenkin pohtinut, eikö kiinteistöveroon pitäisi tulla huojennus niiden osalta, jotka eivät asu taajamissa ja saa samaa palvelua?

Perusparannusten yhteydessä huomioidaan nykyään myös enenevässä määrin monenlaiset tienkäyttäjät: esimerkiksi hitaammin liikkuvat mopot, mopoautot ja pyöräilijät. Hurjasti lisääntynyt maantiepyöräilyharrastus on turvallisempaa kaikille osapuolille, kun tien suunnittelussa on ajateltu muitakin kuin autoilijoita. Jyväskylä on saanut tästä huomioonottamisesta erityiskiitosta tullessaan nimitetyksi vuoden 2016 Suomen pyöräilykunnaksi. Toivon mukaan tämä kannustaisi koko maakuntaa pyöräily-ystävällisempiin käytäntöihin.

Meihin kansanedustajiin voi olla yhteyksissä, ja viemme tietoa tarvittavista tiehankkeista eteenpäin. Lisäksi haluan kannustaa soittamaan huonokuntoisista teistä tienkäyttäjän linjaan. Soitto tutulle tiemestarille ei rekisteröidy mihinkään, mutta mitä useampi soittaa tienkäyttäjän linjalle, sitä todennäköisemmin asia hoituu. Pistäkäähän talteen tienkäyttäjän linjan numero 02002100.

Tiehankkeet tukevat Keskustan vaaleissa antamaa lupausta koko Suomen kehittämisestä, mutta kaikki ei tule kuntoon kerralla. Odotettavissa on siis matkantekoa hidastavia tietöitä myös tulevaisuudessa, mutta tämähän on tietenkin vain hyvä asia!
Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

Nettimarkkinat voivat turvata suomalaisen ruokatuotannon laadun ja omavaraisuuden

Mediatiedote 15.7.2016

Kansanedustaja Anne Kalmari otti vuosittain järjestettävässä karjatilallisten kokoontumisessa Nautaparlamentissa 15.7.2016 voimallisesti kantaa elintarvikeketjun hinnanmuodostuksen kiemuroihin, byrokratian purkuun ja suomalaisen ruoan käyttämiseen julkisissa hankinnoissa.

Kalajoella järjestetyssä Nautaparlamentin avaustilaisuudessa kansanedustaja Kalmari nosti esiin nykyaikaisten nettimarkkinoiden hyödyntämisen monet mahdollisuudet. ”Rukiin esimerkki koko tuotantoketjun sitoutumisesta omavaraisuuden turvaamiseen ja laatuun voisi toimia naudanlihallakin”, kertoo Kalmari ja toivoo nettikaupan ja vaihtoehtoisten jakelukanavien käytön nousevan kahden ison tukun rinnalle. Esimerkkinä Kalmari käyttää Kiinaa, jossa internetissä hetkessä roihahtaneet virtuaalimarkkinat kattavat jo 40% maan ruokahankinnoista. Kotimaassakin ruokapiirien lukumäärä kasvaa huimaa vauhtia ja tätä trendiä tulisi nyt hyödyntää. ”Miksi myydä maailman puhtainta ja turvallisinta laatulihaa bulkin hinnalla? Miksi lihatalot eivät loisi yhteisiä puhtaan lihan virtuaalimarkkinoita?” Kalmari kysyi puheessaan kannustavasti.

Nykyhallituksen päätöksen mukaisesti valtion julkiset ruokahankinnat noudattavat Suomen lainsäädännön laatuvaatimuksia ja Kalmari vaatii samaa linjaa noudatettavaksi myös kunnissa ja valtionyhtiöissä. ”On käsittämätöntä että sinivalkoisilla siivillä lennettäessä syödään lihaa, jonka tuottamiseen on käytetty eläimille ja ympäristölle kestämättömiä menetelmiä sen sijaan, että sielläkin brändättäisiin kotimaisia laatutuotteita. Varuskunnissa suomalaisen elintarvikkeiden pitäisi olla itsestäänselvyys jo huoltovarmuudenkin kannalta. Kuntien ei kannata säästää muutamaa senttiä ateriaa kohti, jos samalla menetetään työpaikkoja ulkomaisille toimijoille”, Kalmari toteaa ja kehottaa kuntia pistämään rahan pyörimään lähellä hankkimalla kotimaista ruokaa.

Kalmari myös hoputtaa Suomea viipymättä seuraamaan Ranskan tietä ja haluaa Suomen pyytävän lupaa komissiolta siihen, että lihajalosteiden sisältämän lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa pakkauksessa.

Tuottajia Kalmari kannustaa edelleenkin jaksamaan ilmoittaa hallitukselle tyhmistä tulkinnoista, vain siten ne saadaan poistettua. Byrokratian purkaminen on kuin täikamman käyttöä. Joka ainoa joutava säännös on yksittäin etsittävä ja purettava. Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, ettei tällä hallituskaudella säädetä uusia normeja. Tästä on pidettävä kiinni.

Suomelle on varattu EU:ssa tietty potti rahaa. Pääasia on saada se tulevaisuudessa peltohehtaareiden ja eläinyksiköiden avulla kotiutettua. Pelleily erilaisten kirjaamisten ja käytännölle vieraiden temppujen kanssa alkaa olla tiensä päässä. Peltojen ikiaikaisten pinta-alojen olisi viimein pysyttävä paikoillaan ja kohtuuttomista sanktioista sekä korvamerkeistä siirryttävä siruaikakauteen.

Lisätietoa:
Kansanedustaja Anne Kalmari, 050 512 2084

Maakuntauudistus, miten hieno juttu se onkaan!

Olen todella tyytyväinen siihen, että maalla on vihdoin vahva ja voimakas hallitus joka on pystynyt viemään kipeästi tarvittua hallinnollista uudistusta eteenpäin. Miten monia hyviä asioita nyt edistämmekään! Tämä keskustajohtoinen historiallinen ja suuri uudistus etenee aikataulussa. Olemme kyenneet vuoden aikana tekemään suuria ja kauaskantoisia päätöksiä. Muutos viime vaalikauteen on merkittävä.

On tärkeää, että uudistuksen keskiössä on nyt ihminen, eikä hallinto. Uudistus lähtee ihmisestä, palveluiden sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisesta ja alueiden elinvoiman säilyttämisestä koko maassa. Uudistus antaa maakunnille vaihtoehtoja uudistaa sekä tunnustaa tosiasian, että Suomessa on erilaisia alueita asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien osalta. Keskushallinnon suora ohjausvalta vähenee.

Noin 400 nykyisen organisaation hoitamia tehtäviä kootaan 18 kansanvaltaan perustuvan maakunnan tehtäviksi. Jatkossa on kolme itsenäistä ja kansanvaltaista toimijaa tehtävineen: valtio, maakunnat ja kunnat. Tämä selkeyttää ja virtaviivaistaa hallintoa.

Maakunnille ja kuntiin luodaan vakautta ja annetaan mahdollisuuksia ja työrauhaa keskittyä olennaiseen. Maakuntapohjaisuus antaa riittävän leveät hartiat järjestää kuntaa suurempaa väestöpohjaa vaativia palveluja. ”Hallinnollisten laatikkoleikkien” sijasta jatkossa voidaan keskittyä palvelujen järjestämiseen ja maakuntien elinvoiman vahvistamiseen. Sote-tietojärjestelmien yhteensovittaminen käy vihdoinkin mahdolliseksi. Myös kunnissa voidaan hallinnon jatkuvien uudistamispaineiden sijasta keskittyä kunnan ydintehtävien hoitoon ja kehittämiseen, kuten elinvoimatyöhön, lähipalvelujen kehittämiseen sekä paikalliseen demokratiaan

Tärkeää on myös vahvistaa demokratiaa ja tuoda päätöksenteko mahdollisimman lähelle ihmistä. Voidaan puhua kansanvallan vallankumouksesta, sillä nyt kunta- ja eduskuntavaalien lisäksi maakuntavaltuusto valitaan suorilla kansanvaaleilla. Toivottavasti tämä myös lisää mielenkiintoa ja keskustelua päätettävistä asioista!

 

Varapuheenjohtajakisa alkoi!

omenakuva alkuperäinen

Meillä on  kyllä hieno ehdokasjoukko sekä puolueenvarapuheenjohtajakisassa, että puoluesihteerikisassa. Juhaa ei toivottavasti kukaan haasta 🙂 Me tarvitsemme nyt hänenlaistaan vahvaa mutta oikeudentuntoista johtajaa, että saamme suomen kuntoon! Onneksi minun ei tarvitse muuksi muuttua. On ollut hieno kiertää kenttää ja kohdata ihmisiä eri puolilla Suomea. Vahvuutemme keskustassa on tämän kansanliikkeen ihmiset!

Sivu 5 / 94«34567»

Tapahtumat

  • Ei tulevia tapahtumia.

KYSELY

Tällä hetkellä ei ole gallupia saatavilla.
Keskusta
Lasten ja nuorten valtuutettu