Lisää aikaa lapselle

Kun äiti tai isä saa pienen nyytin syliin synnytyssalissa, onnen lisäksi mielen valtaavat vahvat yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tunteet. Kun lapsi on pieni se kaipaa nimenomaan turvaa. Ruokaa, lämpöä ja syliä. Tutkimustenkin mukaan turvallinen varhainen kiintymyssuhde aikuiseen on myöhemmän tasapainoisen kehityksen edellytys.

Olen onnellinen vanhempien saamasta mahdollisuudesta viettää enemmän aikaa lapsen kanssa. Nähdä kasvu, kehitys ja tuntea läheisyys. Tämä hallitus sai aikaan kauan odotetun perhevapaauudistuksen, joka on parannus molemmille vanhemmille. Ansiosidonnaisen perhevapaan määrä pitenee kokonaisuudessaan uudistuksen myötä nykyisestä 11,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen.

Nyt sovitussa uudessa joustomallissa molemmille vanhemmille tulisi oma seitsemän kuukauden kiintiö, josta voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle kolme kuukautta. Lisäksi yksi kuukausi olisi niin sanottu raskausrahakausi äidille. Isien mahdollisuutta vapaajaksoon siis pidennettäisiin, mutta pidentäminen ei olisi pois äitien vapaista. Valtio tulee vastaan niin, etteivät yrittäjien kustannukset kasva.

Edelleen säilyy mahdollisuus jatkaa lapsen hoitamista kotona tämänkin jälkeen. Kotihoidontuki saatiin säilytettyä, ja sen puolesta teimme kyllä töitä! Tukea saa, jos lapsi ei ole päivähoidossa alle 3-vuotiaana. Joustavuus ja valinnanvapaus säilyvät ja lisääntyvätkin. Kotihoidontukea saadessa saa käydä palkkatöissä, jos lapsen hoito järjestyy omin voimin. Työn ja perhearjen yhdistämisen helpotukset tulevat aitoon tarpeeseen. Kaikkein paras tilanne on, kun perhe saa apua myös lähiyhteisöltä tai isovanhemmilta.

Keskustan tavoite on tehdä maastamme perheystävällinen maa. Kun kodeissamme voidaan hyvin, Suomi voi hyvin. Toivomme lasten olevan tervetulleita, ei enempää eikä vähempää. Usein lapset ovat omia, ihanan usein myös sijais- tai adoptiolapsia. Kaikenlaiset perheet ovat tärkeitä!

Perhevapaauudistusta ei kovan oikeiston kanssa pystytty saamaan aikaan. Nytkin perussuomalaiset syyttävät tuhlailusta ja kokoomus kyselee, miten käy työllisyyden? Haluan vastata keskustalaisesta näkökulmasta: mielestämme perheet ovat arvokkaita ja kotona tehtävä läsnäoleva lastenhoitotyö on parasta mahdollista työtä Suomen hyvän tulevaisuuden eteen! Siksi uudistus saa maksaa. Lasten hoitaminen on toimeliaisuutta parhaimmillaan. Työttömyyttä torjutaan tehokkaammin muilla keinoilla, kuin pakottamalla pienten lasten vanhemmat töihin.

Perheystävällisyys tarkoittaa myös köyhyyden torjumista. Sitä tehtiin nyt alkuvuodesta korottamalla pienimpiä äitiys- ja isyyspäivärahoja. Lapsilisät on sidottu indeksiin, ja yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille tuli pienet korotukset. Keskusta haluaa myös, että lapsien vähentyessä säästyvät lapsilisävarat jaettaisiin takaisin perheille.

Palvelujen kokoamista ja tarjoamista perhekeskuksissa ja muissa luontaisissa perheiden kohtaamispaikoissa on kehitetty jo paljon. Avun saantiin ei nykyään tarvita esimerkiksi lastensuojelun asiakkuutta, vaan perhe voi saada avun pulmiin matalalla kynnyksellä ilman byrokratian koukeroita.

Joskus tuntuu, että perhepalveluiden puitteisiin kiinnitetään huomiota, mutta tunnustammeko, että ongelma voi olla muuallakin? Työpaikkojen ja yhteiskunnan asenteessa on muutoksen tarvetta. Asenteiden ja arvostuksen perhevapaita kohtaan pitäisi olla kohdallaan aivan jokaisella työpaikalla. Äitien perhevapaita pidetään itsestäänselvyytenä. Onkohan näin myös isien työpaikoilla? Onnellisissa perheissä asunevat myös vähemmän stressaantuneet työntekijät.

Kukaan ei ole korvaamaton töissä, mutta äitinä ja isänä kyllä.

Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Keskisuomalaisessa la 22.2.2020