Tre-Jkl tuplaraide sekä muut radat ja kaikentasoiset tiet saavat rahoitusta!

03.06.2019

Kansanedustaja Anne Kalmari on tyytyväinen Säätytalolla vietettyihin pitkiin ja tiukkoihin, mutta hyvähenkisiin neuvottelupäiviin. Kahden ryhmän välinen valinta oli Kalmarin mielestä vaikea, mutta se kannatti: "vaihdoin lennosta maa- ja metsätalousasioiden ryhmästä liikenneryhmään, sillä koin Keski-Suomen kaipaavan vääntövoimaa tälle puolelle", Kalmari toteaa.

Voimaa löytyi, ja tuloksia tuli: Radoilla Tampere-Jyväskylä kaksoisraiteen suunnittelu aloitetaan osana pääradan laajennusta investoinnita kasvavat merkittävästi nykytasosta myös poikittais- ja vähäliikenteisillä radoilla.

Tieliikenteessä väyläverkoston korjaukseen laitetaan nyt vuosittain 300 miljoonaa enemmän euroja kuin aiemmin. Teiden hyvä kunto parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, Kalmari summaa ja painottaa, että Keski-Suomessa nelostien lisäksi myös alempiasteisia teitä pistetään nyt kuntoon. Soratiet ja pienemmät asvalttitiet ovat joustaneet liian pitkään. Keskimääräinen päällystysväli on päässyt pitenemään 50 vuoteen. Korjausvelka lyhenee nyt näilläkin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tuo lisäeuroja pyöräteille ja yksityisteiden peruskorjausrahoitus nousee suuremmaksi kuin koskaan.

Myös bittikaistat huomioidaan. Saavutettavuutta parantaa se, että laajakaistarakentamista jatketaan valtion tuella. Keskisuomalaisten kuntien kannalta on merkityksellistä, että valtio huolehtii ensimmäisen budjettikäsittelyn yhteydessä laajakaistakaikille-hankkeen sitoumuksista.

Myös maatalouden kynnyskysymys toteutui: maataloudelle ei asetettu uusia velvoitteita ja parsinavetoissa saa lypsää jatkossakin, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Kalmari riemuitsee. "Vaikutin kiinteästi myös maa- ja metsätalouden asioihin ja näissäkin neuvottelukysymyksissä onnistuimme. Saimme maataloustukien rahoituskuoppaa tasoitettua ja esimerkiksi tukea luomutuotantoon siirtymiseen on taas mahdollista hakea.", Kalmari kertoo. Maatalouden kannattavuutta turvataan myös elintarvikemarkkinalainsäädännön keinoin.

Lähdimme neuvotteluun pitkin hampain, turvaamaan maakuntien ja maaseudun elinvoimaa. Onnistuimme paremmin kuin uskalsin toivoa. Jos keskustaa ei olisi ollut säätytalolla, maaseudun museointi olisi alkanut. Nyt metsien käyttöä voidaan lisätä. Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä sekä metsätieverkosta huolehditaan. Luonnonvarojen jalostus tuo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. PK-yritysten verotus ei kiristy ja ALV:n alarajan nosto auttaa mikroyrityksiä. Tällä kaikella saamme tuloja valtiontalouteen ja siten entistä oikeudenmukaisempaa politiikaa niin opiskelijoille, lapsiperheille kuin eläkeläisillekin.