Lisätietoa Highlanderin kasvatuksesta
Kalmarin maatilalla

Rakkaudesta karvapäihin

Ylämaan nautoihin tutustuimme Rikun kanssa ensimmäistä kertaa kihlajaisreissullamme Skotlannissa 89. Ajattelimme, että jos nuo karvaiset hellyyttävät otukset pärjäävät siellä Skotlannin nummien tuulessa ja tuiverruksessa, eivätköhän ne pärjäisi Suomessakin. Ihan pioneeriksi emme kerenneet, mutta aloittelimme harrastelijamaisesti jo vuonna 90 luvulla. Tuolloin ensimmäinen Helmi-emo tuotiin hevosvaunulla meille ja kasvettuaan hän sai seurakseen sonni Coopperin. Nykyään meillä on 30 ylämaan nautaa, joista kymmenen emoa. Syötämme ne 100% oman tilan heinillä.

Emolehmät poikivat vuosittain vasikan, joka elää emon rinnalla noin 8 kuukautta, käyttäen kasvamiseensa emolta saadun maidon. Tämän jälkeen vasikat vieroitetaan ja lihaksi kasvatettavat yksilöt siirretään toiselle laitumelle. Puhdasrotuinen ylämaankarjan sonni on teuraskypsä n. 3 vuoden iässä. Ylämaankarjan pihvilihan vahva maku ns. riistan maku, syntyy ruokinnan perustumisesta laiduntamiseen ja korsirehuun, sekä pitkästä kasvatusajasta.

Helmi ja kumppanit siis laiduntavat vapaasti ympäri vuoden. Ne saavat lisäheinää silloin kun laitumet eivät riitä tai ne ovat jäässä. Ylämaankarjan kasvatuksessa säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu luovat omia haasteitaan, mikä täytyy huomioida laidunalueiden, makuu-, ruokinta- ja juomapaikkojen suunnittelussa.

•Eläinten saatavilla on oltava sulaa juomavettä.

•Eläimillä tulee olla riittävä suoja epäsuotuisia olosuhteita vastaan.

•Ruokintapaikat on järjestettävä niin, etteivät eläimet missään sääolosuhteissa tarpeettomasti likaannu.

Mukavaa on kun turistit kesäisin pysähtyvät ottamaan valokuvia tai antamaan leipäpalan naudoillemme, jotka tulevat kutsusta portille. Tässä erään ohikulkijanotos emolaitumelta.

Tuotannon eettisyys

Ympäristöä ajatellen meidän pohjoisessa ilmastossamme märehtijöistä saatavien kotieläintuotteiden käyttöä puoltaa ekologisesti se, että meidän kasvukautemme on lyhyt ja monivuotisia nurmia ja luonnonlaitumia voidaan hyödyntää rehuna. Märehtijöiden osalta nurmirehun hyödyntäminen kuuluu viljoja paremmin lajinmukaiseen ruokintaan.

Lihan laatu

Ylämaankarjan naudan kasvatuksessa koko ketju, laitumelta lautaselle, keskittyy parhaan mahdollisen laadun ja maun aikaansaamiseen. Eläimen vapaa liikkuminen ja luontainen aktiivisuus aina teuraskypsyyteen asti, muokkaavat sen omaa rasvakudosta pehmeäksi, parantaen highland cattle - ylämaankarjan naudanlihan makua ja mureutta.

Vaikeuksiakin on ollut

Joskus sonnit päättävät karata. Uskokaa tai älkää, mutta poliisit joita ei meilläpäin juuri näy, sattuivat kerran paikalle. He eivät uskaltaneet tienlevyisten sarvien vuoksi nousta autosta. Olipa kylän pojat miehellään, kun he olivat sanoneet poliiseille, että hoitavat homman ja ohjasivat rehusangon avulla kiltit sonnipojat takaisin laitumelle.

Tilan rakennukset ja koneet

  • Asuintalo on entinen kansakoulu, rakennettu v. 1928 ja peruskorjattu v. 1986
  • Parsinavetta 400 m2, rakennettu v. 1976, laajennettu v. 1998, mietimme jatkokäyttöä
  • Varastoaitta rakennettu v. 1934, katettuja latoja eri peltolohkoilla, yksi olkikattonenkin
  • traktorit Suolahden tehtaalla valmistettua laatutyötä, valtaosa koneista yhteiskäytössä naapureiden kanssa. Se alentaa kustannuksia. Käytämme myös urakointia.

Eläimet tilallamme

  • 35 ylämaan nautaa, Highland Cattle
  • kissat Pirkko ja Riesu ja lapin pystykorva Jalo